Kolumnit

Menestyvät seudut maakunnan menestyksen elinehto

Kuva: Lassi Puhtimäki
Kuva: Lassi Puhtimäki

Kykenemmekö Hämeessä jatkossa yhdessä rakentamaan seutujen menestystä tähänastista tasapuolisemmin? Se ratkaisee koko maakunnan menestymisen. Kaiken keskittäminen maakuntakeskukseen ei lisää elinvoimaa ja menestystä muilla seuduilla. Jokioisten, Humppilan, Tammelan ja Ypäjän kunnanhallitukset esittivät alkuvuodesta ehdoksi sitoutumiselleen Kanta-Hämeen SOTE-kehittämishankkeeseen ESH-työnjaosta ja SOTE-palveluverkosta sopimisen. Maakunnan seutujen onkin nyt yhdessä sovittava em. kuntien ehdosta. Muutoin hanke ei voine edetä.

Assi-sairaalan rakentaminen kompastelee kustannuspaineissa eikä velkaantuvilla kunnilla ole realistisia mahdollisuuksia hanketta nyt rahoittaa. Tästäkin syystä erikoissairaanhoidon työnjako maakunnan kolmen sairaalan kesken tarvitaan. Keskussairaala vastaa vaativimmasta hoidosta, Riihimäen ja Forssan sairaaloissa pitää olla alueen asukkaiden tarpeiden mukaista erikoissairaanhoitoa lähipalveluna, osastohoitona ja poliklinikkapalveluina. Tämä työnjako on seutujen elinvoiman näkökulmastakin oikeudenmukaista. Järkevällä ESH-työnjaolla voidaan uuden sairaalan rakentamistarpeitakin vähentää sekä lisätä Forssan ja Riihimäen seutujen elinvoimaa.

Seutumme kunnat toimivat 1980-luvulta alkaen tiiviisti yhdessä sopien ja etujamme ajaen niin maakuntaan kuin valtioonkin. Toisin on nyt Forssan peesatessa Hämeenlinnaa, josta etäohjataan! ”Näkymätön käsi ohjaa,” kuvaili tilannetta yksi hallituksen jäsen minulle. Forssakaan ei pärjää yksin. Kuntien hyvin toimineen seutuyhteistyön saavutukset 1990–2000 luvuilla olivat merkittäviä. SOTE-kehittämishankkeessakaan emme pärjää peesaamalla. On aika ryhdistäytyä ja yhdessä koko seutukuntana valvoa asukkaidemme etua ja seutumme elinvoimaa. Se on tehtävä nyt ja edunvalvontamme oltava kokoaikaista.

Seutumme menestymiseksi tarvitsemme kunnalliseen päätöksentekoon ennustettavuutta, joka luo luottamusta muuttaa ja investoida seudullemme. Luontomme kansallispuistoineen, järkivihreys, innovatiivisuus, yrittäjämyönteisyys, pääkaupunkiseudun läheisyys, koulutustarjontamme, SOTE-palvelujen Forssan malli, asumisen edullisuus ja monipuolinen musiikin, näyttämötaiteen ja muu paikalliskulttuurien tarjonta ovat menestymisemme rakennuspuut. Pehmeät vetovoimatekijät (kulttuuri, tapahtumat, luonto- ym. elämykset, elämän laatu, innovaatiot) ja imagotyö ovat niitä, joilla seutumme kykenee kilpailemaan ja erottumaan muista.

Luonnosta seutumme parhaiten tunnetaan. Korona-aikana kansallispuistomme ovat täynnä vaeltajia hakemassa itselleen rentoutumista. Metsämme, luontomme ovat kaupunkilaisten keuhkot. Etätyön mahdollisuus lisää muuttoa maaseudulle. Olemmeko valmistautuneet markkinoimaan mahdollisuuksiamme muuttoa suunnitteleville? Onnittelut uusille ylioppilaille, korkeakouluista ja muista opinahjoista valmistuville. Teillä on uusi elämä edessä, käyttäkää se viisaasti ja kehittäkää itseänne. Osaamisella pärjää.

Kirjoittaja on forssalainen ministeri,
emeritakansanedustaja.

Uusimmat

Näkoislehti

29.5.2020

Fingerpori

comic