Kolumnit @forssanlehti.fi

Miljardien tuhlailu sähköverkon maakaapelointiin on talouskriisin aikana hulluutta

Kuva: Pekka Rautiainen
Kuva: Pekka Rautiainen

Kauppalehti kertoi (17.4.), että kuluttajat maksoivat jopa 300–500 miljoonaa euroa liikaa sähkön siirrosta vuonna 2018. Näin on laskenut Lappeenrannan-Lahden teknillisen yliopiston (LUT) strategisen ­rahoituksen professori Mikael Collan.

Collan perustaa laskelmansa siihen, että Energiavirasto palkitsee sähköverkkoyhtiöitä haamuinvestoinneista. Professorin mukaan sähkön 88 siirtoyhtiöön on niiden tilinpäätösten mukaan sitoutunut pääomaa yhteensä kahdeksan miljardia euroa, josta omaa pääomaa on hieman päälle 2,6 miljardia.

 

Energiavirasto puolestaan käyttää laskennallista käyttöarvolukua, joka nostaa yhtiöiden sitoutuneen pääoman 15,2 miljardiin euroon ja siitä oman pääoman lähes 10,2 miljardiin euroon.

Sähkönsiirtoyhtiöiden ”kohtuullinen” tuottotaso – joka sekin on käsittämättömän iso prosentti nykyisessä maailmassa – puolestaan määrittyy juuri laskennallisesta 15 miljardin nykyisestä käyttöarvosta.

Näin suomalainen kuluttaja maksaa sähkönsiirrossa tuottoa verkkoon sitoutuneelle pääomalle, jota ei itse asiassa ole olemassa. Hölmöläisten hommaa?

 

Sähköverkon toimintavarmuuden takaamiseksi maakaapeli on lähes idioottivarma vaihtoehto, mutta sen ongelmat ovat kustannuksissa.

Maakaapelointi saattaa normaalioloissa maksaa noin 55 000 euroa kilometriltä, mutta hankalissa olosuhteissa kustannukset voivat jopa kaksinkertaistua.

Nykyisenkaltaisessa taloushelvetissä lakiin perustuva vaatimus säävarmojen sähköverkkojen rakentelusta joka niemeen ja notkelmaan, maksoi mitä maksoi, on mieltä vailla.

Hillitöntä projektia pitäisi ainakin lykätä saman tien vuosikymmenen verran.

Sähkönsiirrolla jo nyt rahastavat pitäisi puolestaan laittaa kuriin heti eikä vasta joskus.

Tällaisilla toimenpiteillä suomalaisten ostovoima paranisi kertaheitolla vähintään satoja miljoonia vuosittain, vuosikymmenen aikana useita miljardeja euroja.

 

Luulisi, että korona on kurittanut Suomea jo nyt sen verran, että nämä useat tavallisten kuluttajien taskuista otettavat miljardit kiinnostaisivat päättäjiä ihan tosissaan.

Meillä ei ole varaa edes parhaimpina aikoina maksaa poskettomia ylituottoja laskennallisten sähköverkonarvojen perusteella tai jokaisen lautahökkelin maakaapeloinnista.

Saati sitten nyt.

 

Kirjoittaja on Forssan Lehden päätoimittaja.

Uusimmat

Näkoislehti

29.11.2020

Fingerpori

comic