Kolumnit

Miljoonien säästöohjelmat ovat vasta alkusoittoa

Kuva: Pekka Rautiainen
Kuva: Pekka Rautiainen

Manner-Suomen kunnilta saatujen tilinpäätösarvioiden mukaan kuntien yhteenlaskettu toimintakate heikkeni 1,2 miljardilla eurolla vuonna 2019 verrattuna edellisen vuoden tilinpäätöksiin.

Kuntien omien arvioiden perusteella lainakanta oli vuoden 2019 lopussa 18,4 miljardia euroa. Tämä tarkoitti 10,2 prosentin kasvua edellisen vuoden tilinpäätöksiin verrattuna. Asukasta kohti lainakanta oli 3 360 euroa.

Kuntayhtymien lainakanta oli tilinpäätösarvioiden mukaan 17,7 prosenttia suurempi kuin edellisen vuoden tilinpäätöksissä, yhteensä 4,6 miljardia euroa. Investointimenot kasvoivat 12,1 prosenttia 1,3 miljardiin euroon.

Tilastokeskus julkaisi mainittuja, kylmääviä lukuja keskiviikkona. Summien perusteella on helppo arvioida, ettei kuntapäättäjien rooli ole jatkossakaan helppo.

Veroprosenttia pitää kuntalaisten mielestä laskea, velkaa ei saa ottaa, lonkkaleikkaukseen ja hammaskivenpoistoon pitää päästä ilmaiseksi heti ja mielellään 300 metrin säteellä kotiovesta, tien pitää olla aurattu ja hiekoitettu kello 5 aamulla sentin lumesta eikä lasten koulu saa sijaita reitillä, missä lapsi joutuu ylittämään tien.

Muuten kunnan ja kaupungin elinvoima, vetovoima ja pitovoima kuulemma laskevat. Ikään kuin matka kaihileikkaukseen tai se, kuinka monta tuntia yössä tievalot palavat, merkitsisi mitään asuinpaikan valinnassa.

Kuntatalouden tilaa seuratessa voi ihmetellä sitä, miten sitä ennen oikein selvittiin hengissä.

Ei joka kauppalassa, kylässä ja kaupungissa ollut sairaalan yöpäivystystä keskimäärin neljälle potilaalle yössä, lukiomatkat olivat monin paikoin kymmeniä kilometrejä suuntaansa ja lähin terveysasemakin saattoi olla kaukana.

Itse asiassa tällaisia kummallisuuksia löytyy Suomesta edelleen, kysykää vaikka Lapissa, Keski-Suomessa ja Kainuussa asuvilta.

Suomen väestöpyramidi tiedettiin vinoksi jo kaukaisella 1980-luvulla. Sote-uudistusta on mähkitty parikymmentä vuotta. Rakenteellisia ratkaisuja on vaikea tehdä, jos haluaa säilyttää paikkansa politiikan tekijänä.

Onko liioiteltua sanoa, että nykyiset säästöohjelmat esimerkiksi Forssassa, Hämeenlinnassa ja Riihimäellä ovat vasta alkusoittoa?

Kirjoittaja on Forssan Lehden päätoimittaja.

Uusimmat

Näkoislehti

9.4.2020

Fingerpori

comic