Kolumnit

Miten Forssan seutu uuteen nousuun?

Kuva: Lassi Puhtimäki
Kuva: Lassi Puhtimäki

Seutumme on identiteetiltään vahva, hyvin saavutettava, hallitusti kasvava, luonnonläheinen, maaseutuhenkinen. Visiosta huolimatta seutumme hiljainen näivettyminen on käynnissä. Tämän tosiasian pitäisi herättää meidät päättäjät.

On terästäydyttävä seutumme sekä kehittämistyössä että edunvalvonnassa. Perusinfraan tulevasta 300 milj.€:n korjausrahoituksesta seutumme on saatava osuutemme. LV-ministeri Harakkaa toivon SDP:n kuusijuhlassa evästettävän koko seutumme infratarpeilla.

Keskinäinen luottamus vaatii vielä hiomista seutumme kuntapäättäjiltä. Kuntaliitospuheilla sitä ei rakenneta. Joidenkin tavoite siirtää aluesairaalamme erikoissairaanhoito kokonaan sairaanhoitopiiriin, ei ole seutumme kuntalaisten etu eikä tahto. Ministeri Krista Kiurun 11.11. vierailun viesti oli: ”Forssan mallilla on ensimmäisenä pistetty yhteen erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon toiminnot saavuttaen siten erittäin hyviä tuloksia. SOTE ratkaisu toteutuessaan tulee juuri teidän aloittamaanne mallia toteuttamaan koko maassa”.

Ministeri Kiuru kertoi erikoissairaanhoidon lääkärikonsultaatioiden tulevan lakisääteisinä SOTEn toteutuessa terveyskeskustasolle. Halvemmalla kustannusalustalla ESH:n tarjoaminen säästää matka- ja hoitokuluja merkittävästi.

KHS ilmoitti jokin aika sitten tyräleikkausten loppumisesta sairaalassa. Taas yksi palvelu meiltä pois ja miksi? On päästävä KHS:n ja TAYS:in kanssa sopimuspohjaiseen yhteistoimintaan sairaalamme ESH-palveluista. Kuntalaisten etujen vahvempi ajaminen kuntien SOTE palvelujen säilymiseksi on seutumme menestymisen elinehto.

Seutumme brändi järkivihreyden teollistaminen vaatii toteutuakseen vahvaa veturia. Laaja-alainen ”Biojalostamo” uuden kasvun moottorina toisi seudulle työpaikkoja niin hankintaketjuun, rakentamisvaiheeseen kuin teolliseen toimintaankin. Biojalostamossa uudet biopohjaiset materiaalit, yhdessä älykkään lämmön ja sähkön tuotannon kanssa vastaisivat ilmastonmuutoksen haasteisiin.

Prosessissa voisi olla myös vihreää kemikaalien tuotantoa aina terveysvaikutteisiin ainesosiin asti. Maaseutumme on suuri mahdollisuus: ihmisten hyvinvoinnin lähde, terveys, luontoyhteys, juuret sekä ruokamme raaka-ainelähde siis luonnonvara- ja biotalous. Järkivihreä maatila toimii kestävästi ja kannattavasti. Resurssien viisas käyttö mahdollistaa enemmän tuloksia pienemmällä määrällä niitä kestävästi ympäristövaikutukset minimoiden käyttäen. Lopuksi ehdotan valtakunnantason Valkuaisosaamiskeskuksen perustamista seudulle LUKEN tutkimustoiminnan ja Borealin kasvinjalostuksen yhteyteen. Valkuaisrehun omavaraisuudessa meillä on erittäin paljon kirittävää. GMO-tuontisoijan tilalle on saatava kotimaisia valkuaiskasveja.

Kirjoittaja on forssalainen ministeri, emeritakansanedustaja.

Uusimmat

Näkoislehti

26.5.2020

Fingerpori

comic