Kolumnit

Miten ihmisten ylivelkaantuminen saadaan kuriin?

Kuva: Kimmo Brandt / Compic / Eduskunta
Kuva: Kimmo Brandt / Compic / Eduskunta

Yli puoli miljoonaa suomalaista on ulosotossa. Talousvaikeudet ovat järkyttävän yleisiä. Kontrollin omaan talouteensa menettää yhä useampi nuori, lapsiperhe tai eläkeläinen, jolla ulospäin on kaikki hyvin.

Eduskunta käsitteli tällä viikolla ylivelkaantumista. Digitaalinen maksaminen helpottaa arkea, mutta on johtanut maksuhäiriömerkintöjen kasvuun. Netistä ostaminen on niin helppoa ja suoraveloitukset petollisia, että tilin tyhjenemistä ei aina huomaa.

Netin algoritmit ovat niin älykkäitä, että ne pitävät huolen, että altistumme houkutuksille päivittäin ja kaikkialla. Forssankin puhelinpylväissä on ollut täysin aggressiivista pikavippimainontaa, jolla tehdään ansoja jo vaikeuksissa oleville ihmisille. Velkaantumiseen linkittyy myös kasvava peliriippuvuus.

Suomen Pankki, luottoluokittajat, Finanssivalvonta ja moni muu on ilmaissut vakavan huolen yleistyvistä taloyhtiölainoista, jotka velkaannuttavat kotitalouksia tavalla, jota ei aina osata ymmärtää ”omaksi” velaksi. Elämän epävarmuustilanteet, kuten avioero tai puolison kuolema, voivat johtaa talousvaikeuksiin, joita sillä hetkellä voi tuntua epäinhimillisen raskaalta yrittää hoitaa.

Ikääntyvässä Suomessa huolestuttaa myös eläkeläisten velkaantuminen. Työttömyys, sairaus, mielenterveysongelmat, päihteet ja työkyvyttömyys ajavat ihmisiä jo nuorena pienituloisuuteen ja köyhyyteen. Velkaantuminen koskee myös pienyrittäjiä. Siihen liittyy lohduttomuutta ja häpeää ja jopa kohonnut itsemurhariski.

Perintätoimien kohteeksi joutuneiden määrän kasvu taittui viime vuonna. Se oli pieni, positiivinen käänne. Taustalla on viime hallituskaudella tehty työ: velka- ja talousneuvonnan vahvistaminen, kiristynyt pikavippisääntely ja työllisyystilanteen parantuminen.

Olemme tehneet eduskunnassa useita esityksiä, miten ylivelkaantumista voitaisiin edelleen hillitä. Nuorten taloustaitojen opetusta ja kotitalouksien talous- ja velkaneuvontaa on jo lisätty. Oma rahankäyttö periytyy voimakkaasti lapsuudenkodeista, ja siellä se varsinainen kasvatusvastuu onkin. Silti voisimme edelleen vahvistaa nuorten taloustaitoja ja tukea perheitä esimerkiksi uudistuneen perheneuvolan kautta.

Suomi tarvitsee positiivisen luottorekisterin, joka näyttää reaaliaikaisesti henkilön lainat ja helpottaa lainanhakijan maksukyvyn arviointia. Rekisteriä valmistellaan, ja toivomme sille vauhtia.

Ehdotimme jo viime vuonna ulosoton suojaosuuden korottamista nykyisestä 672,30 eurosta noin 900 euroon. Muutoksella parannettaisiin ulosotossa olevien kannustimia ottaa työtä vastaan. Lisäksi kiristäisimme edelleen pikavippien sääntelyä ja tiukentaisimme kuluttajaluottojen markkinointia niin, ettei enää voisi rahastaa kohtuuttomasti ihmisten hädällä.

”Talouslukutaito” on tärkeä ja vaativa kansalaistaito. Syyllistämisen sijaan tarvitaan tukea, neuvontaa ja apua elämänhallinnan ongelmiin, velkaantumisen juurisyihin. Erityisesti kauhistuttaa se, miten yksin nuoret monesti näiden asioiden kanssa ovat. Niin kuin monessa muussakin asiassa, avun täytyisi tavoittaa ajoissa.

Kirjoittaja on lounaishämäläinen kuntapäättäjä ja kansanedustaja (kok.).

Fingerpori

comic

Näkoislehti

29.3.2020

Uusimmat