Kolumnit

Miten kierrätys saadaan kasvuun?

Kuva: tuntematon
Kuva: tuntematon

Tämä kysymys on ollut esillä viime vuosina, kun jätelain uudistusta on valmisteltu EU:n jätesäädöspaketin pohjalta. Esitys jätelaiksi on vihdoin saatu lausunnoille, ja siinä ratkaisuksi kierrätyksen kasvattamiseen esitetään luopumista kiinteistön haltijan järjestämästä jätteenkuljetuksesta biojätteen, metallin, lasin, kartongin, muovin ja sekajätteen kuljetuksissa.

Todellisuus ei ole näin yksiselitteinen ja poliittinen keskustelu käykin kuumana, puhumattakaan jätealan kuljetuksia tekevistä yrityksistä.

Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n toimialueella tätä samaa keskustelua on käyty vuoden 2002 alusta alkaen. Nykyisen lain mukaan kunnat voivat päättää, miten kuljetukset alueella hoidetaan – kunnan järjestäminä keskitettyinä kilpailutuksina vai kiinteistön itse tilaamana alueen yrityksiltä. Voimassa olevassa laissa on tiukat ja tulkinnanvaraiset edellytykset jälkimmäiselle, mikä on johtanut kaikkien osapuolten kannalta järjettömiin oikeuskiistoihin.

Lakiehdotuksessa näitä edellytyksiä selvennetään melkoisesti, sillä saostus- ja umpisäiliölietteiden kuljetuksissa kaksoisjärjestelmä oltaisiin säilyttämässä. Enää ei tarvitsisi osoittaa esimerkiksi, että jätteenkuljetus edistää jätehuollon yleistä toimivuutta kunnassa, tukee jätehuollon alueellista kehittymistä tai että päätöksen vaikutukset olisivat kokonaisuutena myönteiset eri osapuolille.

Miksi esitettyjä paljon selkeämpiä edellytyksiä ei voitaisi soveltaa myös kiinteiden jätteiden kuljetuksissa?

Lakiehdotuksen perusteluissa todetaan, että liiketoiminta- ja innovaatioympäristön kannalta ratkaisevaa on se, kumpi kuljetusjärjestelmä on alueellisen kilpailun kannalta parempi. Erityisesti kasvukeskusten ulkopuolella kiinteistön oikeus valita jätteenkuljettaja on vahvistanut paikallisten yritysten elinvoimaisuutta ja tuonut alueelle verotuloja. Jatkossa kunnat eivät kuitenkaan jatkossa saisi käyttää omaa harkintavaltaansa, vaikka siellä on paras tieto alueen elinvoimasta ja työllisyydestä.

Onkin hämmentävää, että päätösvalta kunnilta ollaan ottamassa pois ja samalla lisättäisiin kuntien tehtäviä. Kuntaliitto on todennut viimeksi maaliskuussa, että kaikki kuntien tehtäviä ja kustannuksia lisäävät hankkeet tulisi välittömästi laittaa jäihin.

Esityksessä arvioidaan, että ehdotetut erilliskeräysvelvoitteet lisäävät työvoiman tarvetta jätealalla vähintään 500 henkilötyövuodella, kuljetusajoneuvojen hankinnasta aiheutuvat investointikustannukset olisivat vajaat 18 miljoonaa euroa ja arvonsiirtymä markkinoilta kunnille olisi vähintään 100 miljoonaa euroa. Näissä pk-yritykset ovat häviäjän roolissa, myös meidän seutukunnallamme.

Kierrätys ei lähde kasvuun kuntien vastuita lisäämällä ja pilkkomalla kiertotalouden vaatimia arvoketjuja.

Kirjoittaja on Forssan Yrittäjät ry:n hallituksen puheenjohtaja.

Uusimmat

Näkoislehti

24.11.2020

Fingerpori

comic