Kolumnit

Muutos vai normaali? – Suurin mielenkiinto kohdistuu tulevaisuuden spekulointiin koronan jälkeen

Kuva: Seppo Pessinen
Kuva: Seppo Pessinen

Koronaepidemia hallitsee päivittäistä elämää monella tavalla. Arkipäivän kulku noudattaa koronan määräysvaltaa. Pysy pirtissä, käy kaupassa, ehkä luonnossa lenkillä, loput ajasta sujuu joko etätöiden tai lukien, tv:n seurassa ja varmasti somessa ja puhelimessa.

Osalle ihmisistä tämä aika on täynnä kiireellistä ja raskasta työtä terveyspalveluiden ääressä, etäopetuksessa ja kauppojen palveluksessa. Nämä ihmiset ovat aikamme sankareita. Toivottavasti tulevaisuudessa myös palkkaus saadaan oikealle tasolle. Monipuoliset palvelut ovat nousseet tärkeää rooliin juuri nyt. Ilman peruspalveluja elämä olisi lähes mahdotonta.

Median seuranta on varmasti lisääntynyt. Koronaepidemia on uutisten ja kommenttien pääaihe. Vastakkainasetteluilta ei ole vältytty. Suurin mielenkiinto kohdistuu tulevaisuuden spekulointiin, kun ja jos korona kyetään lääkkeillä ja rokotuksilla hillitsemään.

Rahat vai henki, normaali elämä vai muutos, paikallinen vai globaali, yksilö vai kollektiivi. markkinatalous vai julkiset palvelut, lopulta jopa demokratia vai diktatuuri. Siinä pieni otos pääsiäisen ajan keskusteluista. Useimmat toiveet tulevaisuudesta keskittyvät toiveeseen, että koronan jälkeinen ns. normaali elämä palaisi. Oma toiveeni on, että toivottavasti tämä globaali kriisi johtaisi laajasti tiedostamisen lisääntymiseen elämän todellisuudessa.

Puolalainen Nobel-kirjailija Olga Tokarczuk on kriittinen. ”Savun lailla hajoaa silmiemme edessä sivilisaatio, ajatus, että olemme luomakunnan herroja ja pystymme mihin tahansa ja maailma kuuluu meille.” Noin kolme tuhatta vuotta sitten kreikkalainen filosofi Herakleitos totesi, ettei samaan virtaan voi astua kahdesti. Friedrich Hegel oli sitä mieltä. että historiasta opimme yhden asian, että emme opi mitään.

Emeritusprofessori Kari Enqvist on realisti. Koronapandemia nosti naiset johtajiksi ja pappien sijaan luotamme infektiolääkäreihin. Realismia edustaa myös professori Anu Kantola. Jos haluaa kriisien aikana saada suomalaista verorahoilla maksettua terveyden huoltoa, on hänen mukaansa myös maksettava verot Suomessa. Hyi sinua, joka luikit epidemian jälkeen takaisin Espanjaan, toteaa Kantola.

Maailma on ollut jatkuvassa ja kiihkeässä muutoksessa viimeiset vuosikymmenet. Varmasti juuri planeetan pienentyminen,globaali monimuotoinen kanssakäyminen, ihmisten välisen vuorovaikutuksen lisääntyminen on ollut osasyyllinen koronan leviämiseen. Eräiden tutkijoiden mukaan ilmansaasteet ja matkustus ovat olleet viruksen leviämistä ratkaisevasti kiihdyttäviä.

Tutkija Ville Lähde muotoilee aikamme haasteet. Olemme perineet maailman tilan, jossa erilaiset kriisit ruokkivat ja vahvistavat toisiaan. Paluuta entisiin tuotanto- ja kulutustapoihin ja talouden kehitysuralle ei ole.

Nuori futuristi Perttu Pölönen on selkeä. Pölösen mukaan koemme valtion jälleen tarpeelliseksi ja julkisen sektorin tärkeäksi. Hän ei soisi kriisin menevän hukkaan. ”Muutumme hyvin harvoin ajoissa.”

Kirjoittaja on forssalainen valmentaja ja kulttuurivaikuttaja.

Uusimmat

Näkoislehti

5.6.2020

Fingerpori

comic