Kolumnit @forssanlehti.fi

Nyt pääsee kouluun tiettyä varovaisuutta noudattaen – Ilmainen kouluruoka on suomalainen erikoisuus

Kuva: Seppo Pessinen
Kuva: Seppo Pessinen

Paluuta arkeen merkitsee koulujen alkaminen keskiviikkona. Syksy näyttää, palataanko normaaliin vai ”uuteen normaaliin” vai peräti poikkeusoloihin. Muut kuin lukiolaiset ehtivät olla keväällä pari viikkoa koulussa.

Urjalassa koulut aloittavat tututtuun tapaan. Vain koulukyytejä hoitaa kahden liikennöitsijän asemasta viisi toimijaa. Paikallinen ei pärjännyt tarjouskisassa, mikä vaikuttaa myös työllisyyteen. Osalla oppilaista on siis uusi kuljettaja. Koulukuljetuksissa kouliintuneiksi heidät vakuutettiin paikallislehdessä. Kuljetuksessa on 220 oppilasta.

Lähiopetusjakso sujui paikallisten opettajien mukaan keväällä hyvin. Kaikki oppilaat tavoitettiin. Yhteydet välillä takeltelivat, mutta tehtävät saatiin oppilaille ja heiltä takaisin tehtyinä opettajille. Toisilla oli tukea kotona ja muiden oli selvittävä omatoimisesti.

Kevään aukkoja paikataan ylimääräisellä tukiopetuksella. Valtio antoi 200 tuntia. Tukiopetus on oppilaan oikeus ja sitä kannattaa joko itse tai virallisin termein oppilaan ”huoltajan” epävirallisemmin vanhemman pyytää tarvittaessa.

Sivistystoimenjohtaja Juha Salo esikuntineen ja koulujen rehtorit ovat tutkineet tarkkaan opetushallituksen ohjeita. Tiettyä varovaisutta noudatetaan kouluissa. Käsiä pestään, välimatkasta muistutetaan, ruokailuaikoja vuorotellaan ja oppilasryhmiä ei tarpeettomasti sekoiteta ja muistutetaan, että sairaana ei tulla kouluun.

Jos etäopetukseen jouduttaisiin, tulee kouluateria antaa. Sen voi hakea koululta. Ehkä se voisi myös koulukyytien mukana mennä kotiin, jos kuljetusastioita on riittävästi. Ilmeisesti ainakin kolme ensimmäistä vuosiluokkaa yritettäisiin nyt pitää aiempaa pidempään lähiopetuksessa koulussa.

Ilmainen kouluruoka on suomalainen erikoisuus. Se tuli pakolliseksi vuonna 1948. Mutta jo sitä ennen kouluissa Urjalassakin tarjottiin kouluruokaa. Se oli alkuvuosina pääosin puuroa, velliä, keittoa ja kuoriperunaa.

Menosten koulun historiasta muistan, että lauantaina ei velliä saanut, kun saunan pata oli varattu opettajan kylpyveden keittämiseen. Kun alakoulurakennus valmistui, tuli siihen myös keittola. Muistissa ovat vielä emaliset kupit, joista syötiin.

Maanantaisin kouluruokaa menee enemmän kuin muina päivinä. Tämä johtunee siitä, että perheissä viikonloppuna turvaudutaan noutoruokaan tai vähemmän ravitsevaan. Vaikka tiedän, ettei kaikille aamupala maistu, olisi tärkeää ainakin vähän syödä ennen kouluun lähtöä.

Harmaantuva ope toivottelee kaikille koululaisille, opettajille, keittäjille ja muille koulussa toimiville mukavaa kouluvuotta!

Kirjoittaja on urjalalainen tietokirjailija. seppo.pirhonen@urjamedia.fi

Uusimmat

Näkoislehti

24.9.2020

Fingerpori

comic