Kolumnit

Oikeistopopulismin nousu leimasi vuosikymmentä

Kuva: Pekka Rautiainen
Kuva: Pekka Rautiainen

Pian on aika laittaa 2010-luku pakettiin. Vuosikymmen voidaan historiankirjoissa muistaa melkein mistä vain, mutta ehkä lopullinen herääminen ilmastonmuutokseen sijoittuu listan kärkipäähän. Samaan luetteloon menee muutamien isojen saastuttajamaiden välinpitämätön suhtautuminen ilmastonmuutokseen ja sen seurauksiin.

Kotimaista politiikkaa leimasi tällä vuosikymmenellä erityisesti perussuomalaisten nousu jytkyineen. Oikeistopopulismin nousua on nähty laajasti muuallakin kuin Suomessa.

Hyvän maaperän perussuomalaisten nousulle tarjosi vuoden 2009 talousromahdus, jonka jälkiaaltoina nähtiin euron kriisiä, EU:n kriisiä, useiden EU-maiden velkakriisiä, vakuustakuushöpinää ja niin edelleen.

Silloinen persupomo Timo Soini osasi käyttää tilannetta taitavasti hyväkseen. Oli helposti nähtävissä, että vanhojen puolueiden politiikalla ajettiin päin seinää. Suomi velkaantui tolkuttomasti, työttömyys kasvoi, maa harmaantui ja väestöpyramidi näytti juuri niin surkealta kuin oli osattu ennustaa. Kuka suomalainen haluaa tällaisessa tilanteessa maksaa kreikkalaisten lainat saksalaisille pankeille?

Jo ensimmäinen jytky ravisutti suomalaista politiikkaa. Eikä meno ole sen jälkeen laantunut, vaikka aiheet ovat vaihdelleet, puoluekin hajonnut ja uudet voimat puikoissa – kovalla kannatuksella, toisin kuin siniset luulivat.

Nyt populistien ykkösvihollinen – ja oikeastaan ainoa aihe – on ”haittamaahanmuutto”, joka kuulemma maksaa Suomelle miljardeja. Laskelmia on tehty myös aivan toisenlaisia, Nobel-tasoisiakin. Sekin on hyvä muistaa, ettei Suomi valitettavasti ole houkutteleva maa maahanmuuttajille. Ja näillä syntyvyysluvuilla tarvitsisimme paljon nykyistä enemmän maahanmuuttoa.

Toinen jytky toi perussuomalaisille jo hallituspaikan, tunnetuin seurauksin. Nykypuolueen todellinen voima ei kuitenkaan riipu siitä, onko se hallituksessa vai oppositiossa. Niin sanotut vanhat puolueet joutuvat myötäilemään ylivoimaisen gallup-ykkösen kantoja ja reagoimaan perussuomalaisten tekemisiin ja sanomisiin.

Keskustan kannatus on katastrofaalisella tasolla, SDP lipuu pääministeri Sanna Marinin vetämänä lähemmäs vasemmistoliittoa ja kokoomus osallistuu välikysymyksiin perussuomalaisten kanssa. Ehkä ensi vuosikymmenellä Suomessakin järjestetään jo blokkivaaleja. Seitsemää eri pääministeriä ei ehkä kuitenkaan nähdä, kuten 2010-luvulla.

Kirjoittaja on Forssan Lehden päätoimittaja.

Uusimmat

Näkoislehti

24.9.2020

Fingerpori

comic