Kolumnit

On hassua kuvitella, että mikään ei muuttuisi sillä aikaa, kun itse on poissa

En edes muista minkä ikäinen olin, kun ensi kertaa haaveilin muuttavani pois Forssasta. Saattaa olla, että en ollut viettänyt vielä edes kymmenettä syntymäpäivääni. Läpi yläasteen ja lukion odotin sitä päivää, kun saisin pakata tavarani ja lähteä isompiin ympyröihin. Elämä on välillä kuljettanut vähän sattumanvaraisesti eri paikkoihin, enkä ole aina kaikesta ollut niin varma. Siitä olin…

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa digi ja pääset lukemaan kaikki Forssan Lehden jutut.

Uusimmat

Fingerpori

comic