Kolumnit

Oppimistakuu peruskouluihin – Koululaitoksen on taattava oppilaitten riittävät valmiudet jatko-opintoihin

Kuva: Tarmo Valmela/PhotoDance Valmela
Kuva: Tarmo Valmela/PhotoDance Valmela

On tosiasia, että suomalaisten luku- ja kirjoitustaidot rapistuvat. Tuoreimpien PISA -tutkimusten perusteella yli 10 prosentilla peruskoulunsa päättäneistä ei ole riittäviä edellytyksiä jatko-opintoihin. Tämä hälyttävä trendi on ollut kasvussa koko 2000-luvun ajan ja vaikutukset näkyvät. Ilman toisen asteen tutkintoa olevien nuorten työttömyys kasvaa ja syrjäytyminen lisääntyy. Tilastojen mukaan 16 prosentilla alle 25-vuotiaista ei ole peruskoulun jälkeistä koulutusta ja tästä luvusta 40 prosenttia jää kokonaan koulutuksen tai työelämän ulkopuolella.

Marinin hallitus on lähtenyt korjaamaan tätä vakavaa ongelmaa oppivelvollisuusiän nostolla. Tavoitteena on taata kaikille peruskoulunsa päättäville nuorille vähintään toisen asteen tutkinto. Asetettu tavoite on erinomainen. Suomi tarvitsee lisää osaavaa työvoimaa ja koronapandemian jälkeen tarve kasvaa entisestään. Tavoitteen saavuttamiseksi olisi kuitenkin syytä keskittyä enemmän ongelman syiden korjaamiseen. Koululaitoksen on taattava oppilaitten riittävät valmiudet jatko-opintoihin.

Peruskoulun alkuopetuksella on vaativa tehtävä varmistaa lasten luku-, kirjoitus- ja laskentataidot. Yhtään lasta ei saa jättää yksin oppimisvaikeuksien kanssa. Monelle koulunsa aloittavalle lapselle oma lähipiiri tarjoaa tukea ja kannustusta opintoihin. Valitettavasti kaikilla ei tätä tukiverkkoa ole. Opettajien haasteena on huolehtia myös näistä pienistä koululaisista. Ilman hyvää luku- ja kirjoitustaitoa koulupolusta tulee kivinen. Panostamalla alkuopetuksen laatuun ja resursseihin voimme varmistaa nuorten valmiudet jatko-opintoihin ja työelämään.

Monelle nuorelle on vielä peruskoulussa epäselvää, mitä isona haluaisi tehdä. Kysymysten ratkaisuissa oppilaitosten opinto-ohjaajilla pitäisi olla tärkeä rooli jo peruskoulun yläasteen alussa. Tieto eri oppilaitoksista, ammateista ja yrityksistä voi lisätä nuoren opiskelumotivaatiota ja selkeyttää omia tavoitteita ja toiveita. Valitettavasti tuntimäärät oppilaiden henkilökohtaiseen uravalmennukseen ovat aivan liian pienet. Opojen perehdyttämistä eri koulutusmahdollisuuksiin sekä tutustumista alueen yrityksiin olisi myös lisättävä. Opo-toimintaan panostaminen on investointia tulevaisuuteen.

Kaikki eivät ole innokkaita koulumaiseen jatko-opiskeluun. Näille nuorille voisi hyvä ratkaisu olla oppisopimuskoulutus. Tätä koulutusmuotoa onkin viime vuosina uudistettu ja sen suosio on kasvussa. Sitoutuneelle ja oppimishaluiselle nuorelle tämä vaihtoehto voi olla nopea tie uuteen ammattiin ja ensimmäiseen työpaikkaan.

Suomi on koulutuksen kärkimaita. Koulutus on ilmaista ala-asteelta korkeakoulututkintoihin saakka. On tärkeää, että jokainen nuori hyödyntää tätä oikeuttaan. Meitä jokaista kannustetaan myös elinikäiseen oppimiseen. Tänään opittu on jo muutaman vuoden päästä vanhentunutta. Elämän mittaisen opintopolun pohja on se ensimmäinen tutkinto.

Kirjoittaja on Hämeen kauppakamarin toimitusjohtaja, DI, HHJ.

Uusimmat

Näkoislehti

25.11.2020

Fingerpori

comic