Kolumnit

Oppivelvollisuuden pidentäminen ei auta nuoria - yhä useampi uhkaa jäädä työn ja koulutuksen ulkopuolelle

Kuva: Kimmo Brandt / Compic / Eduskunt
Kuva: Kimmo Brandt / Compic / Eduskunt

Pääministerin ja valtiovarainministerin välillä on erimielisyys siitä, pitäisikö työllisyyttä vahvistavista uudistuksista sopia kesän jälkeen budjettiriihessä, kuten on luvattu, vai vasta joskus myöhemmin. Vihreät uhkaavat lähteä hallituksesta, jos eivät saa läpi omia tavoitteitaan. Riitaa on myös pikkuasioista, kuten jalkapannoista.

Koronakriisi ei ole syy siirtää päätöksiä, vaan päinvastoin: tekoja tarvitaan enemmän ja nopeammin kuin ennen kriisiä. EU-komission tuoreessa talousennusteessa Suomen ensi vuoden talouskasvu on EU-maista hitainta. Milloin tyydyimme olemaan Euroopan heikoin?

Korkea työllisyysaste on edellytys sille, että Suomi kykenee huolehtimaan jokaisen kansalaisen vanhuudenturvasta, perheistä ja nuorten tulevaisuudennäkymistä.

 

Poikkeusolot lisäsivät lasten ja nuorten hätää. Koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten määrä kasvaa jälleen.

Viime hallituskaudella vahva työllisyyspolitiikka auttoi myös nuoria jaloilleen. Edellisen hallituksen aloittaessa vuonna 2015 nuorista miehistä 16,6 prosenttia oli työn ja koulutuksen ulkopuolella. Hallituskauden lopussa luku oli painunut 11,7 prosenttiin. Uskallus tehdä työllisyyttä vahvistavia uudistuksia ehkäisi tehokkaasti nuorten syrjäytymistä ja avasi tulevaisuudennäkymiä.

Tutkimustieto osoittaa, että investoinnit varhaislapsuuteen ja ennaltaehkäiseviin palveluihin ovat sekä taloudellisesti että inhimillisesti kaikkein kannattavimpia.

 

Hallituksen nuoriin kohdistuva kärkihanke, oppivelvollisuuden pidentäminen, sai murskakritiikin lausuntokierroksella. Kunnat ja koulumaailma pitävät uudistusta tehottomana, kalliina ja aliresursoituna. Jokainen yhtään nuorten maailmaa tunteva tietää, ettei pakottamalla opi. Oppivelvollisuusiän mekaaninen pidentäminen ei nosta osaamistasoa eikä varmista tutkintoa, saati ammattitaitoa.

Uudistuksen hintalappu on venymässä 150 miljoonaan euroon, eikä siitä mene euroakaan koulutuksen laatuun tai uusien opettajien palkkaamiseen. Hyvin toimeentulevien perheiden lasten koulukirjojen maksaminen ei ole tehokkainta syrjäytymisen ehkäisyä. Laskimme, että sadalla miljoonalla voitaisiin esimerkiksi palkata yli 1500 erityisopettajaa lisää ja auttaa tehokkaasti niitä nuoria, jotka tarvitsevat enemmän tukea pärjätäkseen opinnoissa ja arjessa.

 

Tehottaman ja puhtaasti ideologisen hankkeen sijaan tulisi pureutua juurisyihin, miksi koulutus jää kesken. 11 prosenttia peruskoulun päättäneistä ei osaa kunnolla lukea. Heikot perustaidot johtavat keskeyttämiseen toisella asteella. Siksi parasta syrjäytymisen ehkäisyä olisi vahvistaa peruskoulua ja puuttua syrjäytymisen ensimerkkeihin jo päiväkodeissa.

Peruskoulun syntyyn verrattava tulevaisuusuudistus olisi laajentaa esiopetus kaksivuotiseksi ja varmistaa kaikkien lasten pääsy varhaiskasvatukseen. Forssa ja Tammela lähtivät edelläkävijöinä mukaan 5-vuotiaiden maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeiluun. Ehdotan, että seuraavassa vaiheessa pyrimme kaksivuotisen esiopetuksen pilottikunniksi. Se sopisi lapsiystävälliseen linjaamme.

 

Valtiovarainvaliokunta kokoontuu ensi viikolla kesken kesätauon käsittelemään EU:n elpymisrahastoa. Jätän myös toimenpidealoitteen lasten influenssarokotteista. Koronaan ei vielä rokotetta ole, mutta mahdollisimman laajalla rokotekattavuudella (ja hyvällä käsihygienialla) voisimme välttää ensi syksyn influenssakierteen.

Jos on lomaa siunaantunut, nyt on tärkeä hetki tukea kotimaanmatkailua.

Kirjoittaja on lounaishämäläinen kansanedustaja ja kuntapäättäjä (kok.).

Uusimmat

Näkoislehti

10.8.2020

Fingerpori

comic