Kolumnit

Pitovoimaa

Kuva: Seppo Pessinen
Kuva: Seppo Pessinen

Väestöennusteista ja tilastoista on vaikea kirjoittaa ilman numeroita. Sellaisen tekstin lukeminen ei ole aina helppoa, mutta jatka silti, sillä se voi tuoda helpotusta, jos tulevaisuus ahdistaa.

Maaseutukuntien ja monen kaupunginkin asukkaille tarjottiin kylmää kyytiä alkuviikosta, kun julkaistiin väestöennusteet vuoteen 2040. Historialliselle Lounais-Hämeelle tarjolla oli miinusta. Urjalassa on asukkaita julkaistun tiedon mukaan nyt 4728, joista alle 15-vuotiaita 815, työikäisiä 2442 ja eläkeläisiä (yli 65v) 1572. Lapsia syntyy 25, kuolee 74, kuntaan muuttaa 207 ja pois 223.

Vuonna 2040 eli parinkymmenen vuoden päästä Urjalassa asuisi 4018, joista lapsia ja nuoria 483, eläkeläisiä 1668 ja työikäisiä 1968 eli huoltosuhde olisi muuttunut negatiiviseksi. Lapsia syntyisi 19 ja 74 urjalalaista kuolisi.

Myönteistä olisi, että tänne muuttaisi 196 ja täältä lähtisi 160 eli muuttoliike olisi muuttunut plussalle.

Suomessa aloitettiin julkaista väestöennusteita v. 1939. Nykyisin ennusteita laatii Tilastokeskus, jonka nimi oli aiemmin Tilastollinen päätoimisto. Tor Hartman oli yksi sen raporttien laatijoista. Siksi kaivoin esiin Urjalan kuntasuunnitelman vuodelta 1974 eli 45 vuoden takaa. Silloin laaditut ennusteet yltivät vain vuoteen 2000.

Vuoden 1974 lopussa Urjalassa oli 7199 asukasta. Silloin syntyi 58 lasta ja kuoli 81 henkilöä. Tilastokeskus ennusti v. 1971, että Urjalassa olisi vuonna 2000 vain 2778 asukasta. Sen mukaan vuonna 1985 meitä olisi ollut suunnilleen se määrä kuin nytkin eli 4724. Mainittu Hartman oli laatinut kaksi ennustetta. Ensimmäisen mukaan urjalalaisia olisi vuonna 2000 ollut 2217 ja toisen mukaan 3466.

Silloinen kuntasuunnitelma asetti väestötavoitteeksi 7000 asukasta. Kunnalliskertomuksen mukaan v. 2000 Urjalan väkiluku oli 5703 eli kaksi kertaa enemmän kuin tilastokeskus ennusti ja 1297 asukasta vähemmän, mitä kunta tavoitteli.

Hartman on todennut: ”Väestöennuste on tietenkin suuressa määrin arvailun varassa. Harvoin ihmiset muuttavat asuinpaikkaa tai synnyttävät lapsia tarkalleen niin kuin tilastomies on olettanut.”

Maaseudulla ja maakuntien kaupungeissa tarvitaan pitovoimaa eli toimia, jotta saataisiin asukkaat jäämään. Nyt edistetään lähtemistä työpaikkojen perään. Pitäisikö edistää työpaikkojen tasaisempaa jakautumista? Toisaalta maaseudulla ja Urjalassakin on osaavasta työvoimasta pulaa joillakin aloilla.

Maaseutuammateissa on työperäisiä maahanmuuttajia. Heitä tarvitaan monilla muillakin aloilla.

Lapsia tarvitaan lisää ja siksi kaivataan monia keinoja lapsiperheiden aseman parantamiseksi.

Kirjoittaja on urjalalainen tietokirjailija.

Fingerpori

comic