Kolumnit

Politiikan päivää – Suurvalta ja kuntien palkankorotukset uhkaavalla linjalla

Kuva: Seppo Pessinen
Kuva: Seppo Pessinen

Yhdysvaltain ulkoministeri Mike Pompeo sanoi maanantaina (FL 15.1.), että Suleimani surmattiin osana Yhdysvaltain uutta, laajempaa pelotestrategiaa. Samassa jutussa puolustusministeri Mark Esper oli sanonut, että hän ei ollut nähnyt mitään tiedustelutietoa, joka olisi varoittanut pian tapahtuvista lähetystöiskuista. Ja Trump puolestaan oli sanonut, ettei ”sillä ole väliä”, edustiko Suleimani välitöntä uhkaa. Ulkoministerin mukaan tappamisen taustalla vaikutti suurempi strategia. Ja että Yhdysvaltain pelotestrategia pätee myös Kiinaan ja Venäjään.

Tästä voi vetää pelkistetyn yhteenvedon: jos Sulemainia ei olisi pommitettu kuoliaaksi, ei Iran olisi lähettänyt kosto-ohjuksia Irakiin. Ja näin myös ”vahingossa” laukaistut ohjukset olisivat jääneet lähettämättä ja ukrainalainen matkustajakone olisi vienyt 176 ihmistä hengissä perille. On selvä, että se sormi, joka painoi matkustajakoneen tuhonneet ohjukset ilmaan, saa rankaisun – ilmeisen kovan – mutta niiden ensimmäisten ohjusten laukaisukäskyn antaja ei.

Suurvalloilla on oikeuksia, joita niille ei ole kansainvälisesti – mm. YK:ssa – myönnetty – mutta joita ne käyttävät. Ei tietenkään saisi verrata, mutta venäläisten agenttien salamurhat Englannissa saivat taannoin paljon suuremman kansainvälisen mediahuomion ja Putin syytösten vyörytyksen, kuin tämä Suleimanin strateginen tappo.

Demokratioissa, olipa vaalijärjestelmä millainen tahansa, valtaa käytetään kansan tuella. Alkaneen vuosikymmen kannalta olisi toivottavaa, että USA:ssa valta vaihtuisi ja johtoon nousisi henkilö, joka ymmärtäisi USA:n olevan maailman mahtavin valtio kaikilla osa-alueilla, ja toimisi sen edellyttämällä tavalla. Koko maailman kannalta merkittävät vaalit.

Ja paluu kotimaahan, jossa työmarkkinaneuvottelut ovat hankalassa vaiheessa – ei ensimmäistä kertaa. Olin tekemässä viimeiseksi jäänyttä kokonaisratkaisua v.2005. Toimin tuolloin myös STTK:n varapuheenjohtajana. Silloinkin oli vaikea sovittaa yhteisiin korotustavoitteisiin julkista sektoria ja vientialoja. Erästä kunta-alan liittoa johti tuolloin Markku Jalonen. Kuntien taloustilanteen hyvin tuntevana, varoittelin Jalosta ja kumppaneita ajamasta kuntien taloutta kiville. Jalonen totesi, että kyllä kunnilla rahaa on ja ne kestävät korotukset. Olimme jyrkästi eri mieltä.

Nyt Jalonen on kuntatyönantajien sopimusjohtaja, joka varoittelee ylisuurista, kuntien talouden romuttavista palkankorotuksista. Nyt olemme asioista samaa mieltä. Ei tarvitse olla kummoinenkaan kansantaloustieteilijä, kun sanoo kuntien joutuvan suuriin vaikeuksiin jos esitetyt palkankorotusvaatimukset toteutuisivat ilman valtion mukaan tuloa ja tuntuvaa tukea.

Olen samaa mieltä kuin v. 2005; vientiteollisuus määrittää palkankorotusten yleiset raamit. Ja jos enemmän annetaan, se on valtion käsissä.

 

Kirjoittaja on forssalainen maakuntaneuvos ja liittopuheenjohtaja emeritus.

Fingerpori

comic

Näkoislehti

1.4.2020

Uusimmat