Kolumnit

Politiikkaa ja politikointia – Kun ei voida jakaa ihmisille uutta hyvää, houkutus kansalaisten mielistelyyn kasvaa

Antiikin Kreikassa sanottiin, että politiikka on kansalaisia koskevaa, käytännön ja teorian vaikuttamista toisiin. Olof Palme määritteli sen olevan tahdon asia. Suomalainen tulkinta on ollut pitkään, että se on yhteisten, yhteiskunnallisten asioiden hoitamista.

Nyt tuntuu siltä, että politiikan on korvannut politikointi. Tehdään esityksiä ja aloitteita, joilla ei ole tarkoituskaan hoitaa yhteisiä asioita, vaan mielistellä kansalaisia ja etsiä näin kannatukselle kasvua.

Tällaisen pelailun vaaratekijä on siinä, että näin saatu kannatus pakottaa jossain vaiheessa ottamaan vastuun lupauksista. Ja siinä saattaa käydä, kuten perussuomalaisille edellisten vaalien jälkeen. Hallitusvastuussa politikoinnille ei löytynytkään tilaa ja se ei miellyttänyt kannattajia. Puolue selvisi repeämällä, siniset kuihtuivat ja emopuolue pääsi irrottautumaan hallitusvastuun ikeestä. Se oli halla-aholaisilta taitava operaatio, näkyen mielipidekyselyissä pitkään.

Kiristyneen kuntatalouden myötä, on paikallispolitiikkaankin tullut entistä enemmän politikointia. Kun ei voida jakaa ihmisille uutta hyvää – päinvastoin joudutaan miettimään, mitä palveluita pystytään ylläpitämään – houkutus politikoimiseen kasvaa.

Liekö koronan vaikutuksia sekä kuulijassa että esittäjissä, mutta en pysynyt viime valtuustossa vasemmistoliiton esityksien kyydissä. Ensin ryhmä esitti asiallisin, kiristyvään talouteen liittyvin perustein, että joustokaukaloon ei tässä vaiheessa myönnetä rahaa. Ei edes talousarviossa jo olevista määrärahoista. Hävittyään sen äänestyksen ryhmä äänesti 120 000 euron lisämäärärahan puolesta. Tiukka talous unohtui tässä äänestyksessä. Ja kokouksen lopussa ryhmä teki aloitteen, joka merkitsisi 850 000 euron menojen lisäystä kuluvan vuoden budjettiin. Korviini ei tarttunut, miten tuo rahoitus hoidettaisiin.

Kokoomuskin näyttää unohtaneen tarkan talouden linjansa. Ryhmän tekemä, aloitteessa mainittuja urheiluseuroja varmasti miellyttävä aloite lisäisi tuntuvasti kaupungin vuosittaisia menoja. Veroprosentin nostamiseen on jo epidemia luonut kovat paineet, eikä näillä aloitteilla niitä paineita kevennetä.

Aloittaessani kaupunginhallituksessa 70-luvun lopulla luotiin kirjoittamattomat säännöt aloitteista. Tuolloin oltiin politiikassa ja poliitikkoina ylivirittyneitä. Pahimmillaan tehtiin valtuustossa aloite hankkeesta, josta kaupunginhallitus oli tehnyt päätöksen samaniltaisessa kokouksessaan. Poliittinen närkästys ja jännite purettiin sopimalla, että valmistelussa olevista asioista – johtokunta, lautakunta ja kh – ei tehdä aloitteita.

Nyt näyttää siltä, että tuota periaatetta ei enää noudateta. Ilmeisesti viestiketju on katkennut. Viime valtuustossa tehtiin kaksikin aloitetta, joiden suuntaisesta valmistelusta oli lautakunnassa tehty jo periaatepäätös.

O tempora, o mores; ehkä tuollaisten periaatesääntöjen on aikakin jo mennä roskakoriin.

Kirjoittaja on forssalainen maakuntaneuvos.

Uusimmat

Fingerpori

comic

Näkoislehti

1.12.2020