Kolumnit

Politiikkaa ja politikointia – Toiminta on puserrettava raamiin, ellei ylitysoikeutta tule

Kuva: Seppo Pessinen
Kuva: Seppo Pessinen

Politiikassa kuten muussakin keskustelussa on jo pitkään ollut vallalla faktojen ohittaminen mielipiteillä. On vanha totuus, että mitä vähemmän tiedät, sitä helpompi on esittää vankkoja mielipiteitä, varsinkin kun ne miellyttävät kuulijoita enemmän kuin tutkitut tosiasiat. Se on politikointia.

Kunnallishallinnossa päätöksiä ei kuitenkaan voi tehdä mielipiteeseen nojaten. Asiat valmistellaan ja esitellään virkavastuulla ja se teksti ei aina miellytä. Tietysti kansalaismielipiteitä on ennen päätöksentekoa kuultava – se on poliittisten päättäjien suoranainen velvollisuus. Mutta laillisuutta ei saa ohittaa.

Kuntien toimintaa ohjaa Kuntalaki ja siihen liittyvä muu lainsäädäntö. Laeilla halutaan turvata kaikkien kuntalaisten tasapuolinen ja yhdenvertainen kohtelu. Laissa säädetään mm., että luottamushenkilön tulee edistää kunnan etua sekä toimia luottamustehtävässään arvokkaasti tehtävän edellyttämällä tavalla. Kunnan etua ei ole tarkemmin määritelty, mutta tuskinpa sillä tarkoitetaan omien tai kaverien tai sukulaisten etujen hoitamista.

Laissa on määräys siitä, että luottamushenkilö hoitaa toimintaa virkavastuulla ja häneen sovelletaan rikoslain virkarikoksia koskevia säädäntöjä. Tämä on tiukka määräys ja joskus tuntuu, että se ei ole yleisesti päättäjienkään tiedossa.

Kuntalaissa määrätään myös, että kunnan toiminnassa ja talouden hoidossa on noudatettava talousarviota. Kunnanhallitus ei siis voi tehdä päätöstä, jonka tiedetään jo päätettäessä ylittävän talousarvion. Jos tällaiseen – useimmiten hyvään asiaan – halutaan oikeutusta, on se saatava kunnanvaltuustolta. Sama koskee myös yhtymähallitusta. Suostumus on haettava yhtymäkokoukselta. Mutta kun kuntayhtymä elää peruskuntien rahoituksella, on – oman tulkintani mukaan – suostumus haettava peruskunnista.

Pohdittaessa Hykyn palvelutoimintaa, on syytä muistaa, että Forssan seudun kunnat rajasivat toiminnallisten menojen kasvun todella tiukasti, vaikka tiedossa oli kevään palkkaneuvottelut. Toiminta on puserrettava raamiin, ellei ylitysoikeutta tule. Eikä saa unohtaa, että Sipilän-Orpon-Soinin hallitus lopetti asetuksella leikkaustoiminnan Forssankin sairaalasta; tällä päätöksellä heikennettiin seutukunnan palveluita ja sairaalan sekä alueen vetovoimaisuutta.

Seuraavassa seutukunnalle tärkeitä lukuja: Forssa 104, Humppila 13, Jokioinen 32, Tammela 36 ja Ypäjä 11. Nämä eivät ole lumensyvyyksiä tai muuta sellaista, vaan Iltalehden julkistamat vuonna 2019 elävänä syntyneiden määrät. Näihin lukuihin ei ole odotettavissa merkittäviä kasvulukuja, pikemminkin päinvastoin. Tuollainen määrä on menossa päiväkoteihin muutaman vuoden sisällä ja aloittamassa koulunkäynnin kuuden vuoden päästä. Tältä tosiasialta ei saa ummistaa silmiä, vaan se tulee ottaa huomioon kaikessa päätöksenteossa mutta myös alueellisen yhteistyön kehittämisessä.

Kirjoittaja on forssalainen maakuntaneuvos.

Fingerpori

comic

Näkoislehti

23.2.2020