Kolumnit

Positiivisuus on pop – Tuleva vuosikymmen voi olla luonteeltaan valoisa, jos niin haluamme

Kuva: Tuomela Tapio
Kuva: Tuomela Tapio

Kun vuosituhat vaihtui, lehdet olivat täynnä varoituksia; suurin piirtein kaiken piti millennium-säpinöissä romahtaa. Y2K-reaktioita peläten varauduttiin kaikkeen aina joditablettien hamstraamista myöten. Kuinkas sitten kävikään? Kaikki uhat eivät sittenkään toteutuneet; öljy ei loppunut, lentokoneet eivät törmäilleet toisiinsa eikä aurinkokaan sammunut. Ihminen sen kun porskuttaa.

Nyt, vain vuosikymmenen vaihtuessa, on ollut aistittavissa vielä suurempaa apokalyptista hysteriaa. Toitotetaan, kuinka sivistys on kuolemassa erilaisten ääri-ilmiöiden yhä vain vahvistuessa sekä kuinka ympäristö on muuttumassa silmänräpäyksessä elinkelvottomaksi talouskriiseistä ja väestörakenteen vääristymästä puhumattakaan.

Pelot eivät ole aiheettomia, mutta on hyvä muistaa, että muutoksella on myös vastavoimansa. Mikä vain suunta voi olla uuden vuosikymmenen suunta, kunhan parvi vain ymmärtää alkaa myös toimia – pelkkä someaktiivisuus tai muu asioiden seuraaminen loitolta ei riitä.

 

Omiin tuntosarviini uusi vuosi näyttäytyi myönteisenä sivunkääntönä. Uudenvuodenpäivänä radiossa lueteltiin aluesairaalat, joissa ei ollut hoidettu silmävammapotilaita. Ensiksi uutisointi ihan vähäsen närkästytti, sitten se hieman huvitti, kunnes lopulta oivalsin, miten loistavasta uutisesta kaikkinensa oli kyse: paitsi silmävammojen määrä, myös ilotulitteiden määrä oli siis ollut aiempaa ja odotetumpaa vähäisempi.

Samaten paikallinen uutinen metallialan työpaikoista ja koulutusmahdollisuuksista oli hyvä uutinen – eiköhän se mediaseksikkyyden puutekin korjaannu kuin itsestään. Ei siis mitenkään huono alku uudelle vuosikymmenelle.

Positiivisuus eli valoisa optimismi on hip ja pop. Koulumaailmassa positiivisen pedagogiikan voima on jo tunnettu sekä tunnustettu, ja samaa voi toteuttaa ihan missä tahansa. Ja jos on laulettu suohon, tulee muistaa, kuinka hieno ekosysteemi suo onkaan.

 

Kukin aikakausi onkin ennen kaikkea mielentila, eikä mielentila ole väistämättä automaatio, vaan se voi olla tahdon asia. Tuleva vuosikymmen voisi olla luonteeltaan valoisa, jos niin haluamme.

Uskomalla myönteiseen ja elämällä sen mukaisesti mahdottomalta tuntuva lopputulos onkin todennäköinen. Hyvistä uutisista iloitseminen synnyttää lisää uusia.

 

Toivo ei ole kadonnut, niin kauan kuin itse jaksamme ylläpitää sitä. Presidentti Mauno Koivisto sen jo aikanaan tiesi: ”Ellemme varmuudella tiedä, kuinka tulee käymään, olettakaamme, että kaikki käy hyvin.” Tähän maltillisen valoisaan elämänfilosofiaan on helppo tarttua ja uskoa, kuinka positiivinen kumoaa negatiivisen ja lopulta hyvä voittaa pahan.

 

Kirjoittaja on Forssan yhteislyseon äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori.

Näkoislehti

25.5.2020

Fingerpori

comic