Kolumnit

Rakas kapitalismi – Onko täysin vapaa markkinatalous lopulta este demokratian kehitykselle?

Kuva: Tapio Tuomela
Kuva: Tapio Tuomela

Viimeaikaiset tapahtumat Valko-Venäjällä, The Economist lehden tutkimus demokratian tilasta maailmassa ja Eino Santasen kirja Rakas kapitalismi pilkku herättivät kiinnostuksen demokratian ja kapitalismin tilaan ja suhteeseen. Elämme suurten muutosten ja kriisien maailmassa. Planeetta on kutistunut monella tavalla niin pieneksi, että jopa Forssan torilla keskustellaan tapahtumista Minskissä.

Forssaan rakennetaan uusi monitoimikeskus. Päätös toteutettiin demokratian perusajatuksen mukaisesti, siis forssalaisilta valtamandaatin saaneet poliitikot äänestivät ja enemmistön äänin hyväksyivät rakennushankkeen. Kapitalismi astuu kuvaan, kun päätetään, mitkä yksityiset yritykset saavat hankkeen toteuttaa, siis rakentaa. Suomessa toteutuu säädelty kapitalismi ja markkinatalous. Demokratia ja kapitalismi yhteistyössä.

The Economist -lehden tutkimuksen mukaan maailmassa on vain 22 täyttä demokratiaa, tutkittavana oli 167 maata. Suomi ja kaikki Pohjoismaat olivat hyvin mukana kuvassa. Mutta esimerkiksi Yhdysvallat, Japani ja Italia esimerkiksi todettiin vaillinaisiksi demokratioiksi. Kiina oli sijalla 153, Valko-Venäjä 150 ja Venäjä 134.

Maailman talouselämää hallitsee kapitalismi, globaali markkinatalous monella tavalla ja monimuotoisesti. Demokratioista diktatuureihin. Voidaanko vetää johtopäätös, että kapitalismi ei sittenkään ole kyennyt luomaan ja kehittämään demokratiaa täysipainoisesti muualla kuin Pohjoismaissa? Onko täysin vapaa markkinatalous lopulta este demokratian kehitykselle?

Neuvostoliiton (stalinismin) sortumisen jälkeen tavoitteena oli demokratia. Kuinka kävi? Kaikki valtion omistamat yritykset päätyivät yksityisiin omistuksiin ja lopulta kapitalismi näytti pimeän puolensa ja demokratian tilalle syntyi putinismi. Tapahtumat Valko-Venäjällä ennustavat diktatuurin loppua. Kehitys tasapainoiseksi demokratian ja kapitalismin suhteeksi lienee epärealistinen toive, ainakin lyhyellä aikavälillä.

Demokratian ja kapitalismin suhde on ihmiskunnan kohtalon kysymys? Koronapandemia paljasti, kuinka vaikea ja jopa sovittamaton ristiriita vallitsee ihmisen elämällä ja terveydellä suhteessa talouselämän hyvinvointiin.

Demokratia perustuu suurelta osin humanistiseen ihmiskäsitykseen ja ihmisarvoon. Mahdollisuus vaikuttaa oman elämän ja ympäristön tapahtumiin on perusta. Luultavasti kapitalismi tarvitsee demokratiaa, voidakseen toteuttaa parhaalla mahdollisella tavalla talouselämän vaatimuksia ja luoda hyvinvointia ja työtä.

”Ajatelkaa, jonkunhan pitää olla työnantaja nykyaikanakin. Ja minä siis ajattelin: ajattelin ihmisten iloisia ilmeitä heidän rakkaittensa iloa ja lasten iloa kun he voivat mennä illalla kotiin ja kertoa läheisilleen, että ovat saaneet tänään töitä”. Näin kirjoittaa Eino Santanen.

Kirjoittaja on forssalainen valmentaja ja kulttuurivaikuttaja.

Uusimmat

Näkoislehti

19.9.2020

Fingerpori

comic