Kolumnit

Raskas aika vaatii meiltä paljon

Kuva: Kimmo Brandt / Compic / Eduskunta
Kuva: Kimmo Brandt / Compic / Eduskunta

Kuinka kauan eristyksen aika kestää, ja miten tästä päästään ulos? Nämä kysymykset kiinnostavat nyt kaikkia niin eduskunnassa kuin kodeissa – koko maailmassa.

Ihmisten terveys on tärkein. Sulku on välttämätön, jotta sairaaloissa riittäisi hengityskoneita, hoitajia ja lääkäreitä. Jokainen päivä auttaa terveydenhuoltoamme varautumaan paremmin.

Huoli kasvaa myös hoitajien suojavarusteiden riittävyydestä. Nostimme sen pääaiheeksi kyselytunnilla. Osa huoltavarmuusvaraston maskeista on ollut vanhentuneita, kuminauhat hapertuneita. Jakelu ei toimi ruohonjuuritasolle. Ohjeet ovat olleet sekavia, ja suojauksesta on pulaa erityisesti kotihoidossa, vaikka työturvallisuus olisi nyt tärkeämpää kuin koskaan.

Forssan seudulla ongelmaa on ratkottu tavalla, joka ylitti uutiskynnykset ja huomattiin valtakunnantasolla asti. Suuri hatunnosto paikalliselle osaamiselle ja sinnikkyydelle! C.P.E. Production toteutti ensin pikavauhdilla hyväntekeväisyyskeräyksen hengityksen tukilaitteiden hankkimiseksi Kanta-Hämeen keskussairaalaan ja heti perään armeijan mellakkasuojien tuotanto vaihtui terveydenhuollon suojavisiireiksi. Lyhyessä ajassa pystytettiin myös kasvosuojien tuotanto paikallisin voimin. Kriisin hopeareunusta jos etsii, parhaimmillaan tämä poikii teollista tuotantoa myös aikana koronan jälkeen.

Etäkoulu on raskas ponnistus niin opettajille kuin vanhemmille. Ihailen, miten hyvin se on saatu toimimaan. Forssa hankki koneet kaikille valtakunnan etujoukoissa jo vuosia sitten, ja se auttaa nyt. Monet silmät ovat avautuneet sille, miten hienoa työtä Suomen kouluissa tehdään. Kun tästä keväästä selvitään, koulut tarvitsevat lisätukea, jolla menetettyjä kuukausia voidaan kuroa kiinni.

Lasten arjessa on nyt vähemmän aikuisia, vähemmän turvaverkkoja. Huoli on suuri erityisesti niistä lapsista ja nuorista, joiden kotiolot ovat heikommat ja jotka tarvitsevat normaaliarjessakin paljon tukea.‬ Kaikille lapsille koti ei ole turvallinen.

Edessä ovat kovat ajat myös taloudellisesti. Sulku maksaa 1,2 miljardia viikossa kansantaloudellemme. Valtiontalous painuu yli 10 miljardia alijäämäiseksi tänä vuonna – mahtaako sekään riittää? Suomi velkaantuu rajusti. 90-luvun laman iskiessä valtiolla ei ollut juuri velkaa, nyt olemme jo pahasti velkaantuneet ennalta. Korona muistuttaa vakavasti siitä, ettei julkista taloutta tasapainoteta kiusallaan, vaan hyvinä aikoina pitää hoitaa taloutta kurinalaisesti, jotta odottamattomat iskut voidaan kohdata vahvempina.

Kuntien jo valmiiksi kireä talous on kriisissä, kun terveydenhuollon menot kasvavat ja verotulot sukeltavat. Hallituksen on ensi viikolla kehysriihessä painettava jarrua kaikille uusille kuntien kuormaa lisääville velvoitteille, joita oli vanhentuneessa hallitusohjelmassa.

Ykkösasioita on nyt pyrkiä välttämään normaalioloissa elinkelpoisten yritysten konkurssit ja massatyöttömyys. Eduskunta edellyttää hallitukselta, että se kompensoi valtion päätöksellä suljetuille ravintoloille menetyksiä. Kriisi ei kohtele eri toimialoja tasapuolisesti, väliinputoajia uhkaa jäädä myös tuissa. Suora tuki eniten kärsiville yrityksille toimialasta ja yrityksen koosta riippumatta on tärkeää. Moni yritys kokee, että kehittämisvaatimus valtiontuissa on epärealistinen. Asiakkaat ovat kaikonneet ja kassa on tyhjä.

Suomi tarvitsee selkeän strategian, miten sulusta päästään yli. Se edellyttää paljon nykyistä laajempaa virustestaamista. Tätä kapasiteettia on kasvatettava, sillä se voi nopeuttaa paluuta arkeen.

Nyt on kuitenkin jaksettava noudattaa yhteisiä ohjeita. Se on lähimmäisenrakkautta. Kyse ei ole vain omasta terveydestä, vaan niistä, joille virus on vaarallisin.

Kirjoittaja on lounaishämäläinen kuntapäättäjä ja kansanedustaja (kok.).

Uusimmat

Näkoislehti

3.6.2020

Fingerpori

comic