Kolumnit

Ratahankkeesta kiinnostuneille – Helsinki–Forssa–Pori -rautatielinjaus ei edusta ennen kokematonta tulevaisuudenvisiointia

Forssan kautta Helsingin ja Porin välille vedettävä rautatielinjaus ei edusta ennen kokematonta tulevaisuudenvisiointia, vaikka joku niin kuvitella saattaakin.

Toimitetut tutkimukset osoittivat jo vuonna 1924, että kyseisestä radasta tulisi ”suora, huokea ja kannattava”. Päätelmän takaa löytyy toimikunta, jonka asettivat Forssan, Tammelan, Jokioisten, Humppilan, Koijärven Huittisten, Punkalaitumen ja Pyhäjärven kunnat sekä OY Forssa AB ja AB Ferraria.

Toimikunnan tehtävänä oli ”tutkituttaa ja esittää ne rakennusteknilliset ja liikennetaloudelliset tekijät, jotka ennen muuta tekevät sen suunnan, joka kulkee Forssan ja Jokioisten sekä Humppilan kautta, molemmissa näissä suhteissa edullisimmaksi ja tarkoituksenmukaisimmaksi ja jotka osoittavat, miten voimakkaasti tämän radan rakentaminen ilmeisesti tulee vaikuttamaan ei ainoastaan valtakunnan pääkaupungin muonitukseen, vaan myös kansantaloudellisen tuotannon ja liikevaihdon edistymiseen”.

Uutta rataa tutkittu junayhteys olisi esityksen mukaan vaatinut Vihdistä Tampere–Pori -radalle Kokemäen Risteen asemalle 147 kilometriä. Matkaan olisi sisältynyt 16-kilometrinen osuus, jossa katsottiin voitavan hyödyntää jo liikennettä palvelevan Forssa–Humppila -kapearaideradan pohjaa.

Hankkeen rakennuskustannuksiksi laskettiin 147,145 miljoonaa markkaa. Ratatoimikunnan toimeksi antamat tutkimukset yhdessä tohtori Jutilan kanssa tehnyt insinööri Arthur Grönmark huomauttaa antamassaan lausunnossa kustannusarvion summittaisuudesta; ”se voidaan laatia ainoastaan huomioon ottamalla aikaisempia rakennuskustannuksia samanlaatuisissa olosuhteissa” sekä ”olettaen, että kaikki rautatietä varten tarvittava maa-alue luovutetaan vapaasti”.

Ratahankkeen vaikutuspiirin yhteiskuntaoloja monipuolisesti valaiseva selvitys painettiin 80-sivuiseksi kirjaseksi nimellä Helsingin – Satakunnan rautatie on rakennettava Vihdin-Forssan-Jokioisten-Humppilan ja Lauttakylän kautta.

Julkaisun johdannossa E.Y. Pehkonen, Isak Julin ja J. Kivikoski vakuuttavat esittämänsä ratasuunnan etevämmyyttä. Myös tahot, joille selvitys on suunnattu tulee heidän riveillään mainittua: ”toimikunta jättää tohtori Jutilan ja insinööri Grönmarkin tutkimusten tulokset niiden huomioon (otettavaksi), joiden asiana tulee olemaan sanotun radan rakentamisesta päättäminen. Samalla toimikunta toivoo, että muutkin asiaa harrastavat henkilöt tahtoisivat tutkimukseen tutustua.”

Vinkiksi kyseisiksi tahoiksi itsensä tunteville, että tämä pyöreästi vuosisata sitten tehty selvitys löytyi ainakin jossain vaiheessa syksyä 2019 Hämeen maakunta-arkistosta mukaan vapaasti otettavien kirjojen pöydältä.

Kirjoittaja on forssalainen toimittaja.

Uusimmat

Näkoislehti

29.5.2020

Fingerpori

comic