Kolumnit @forssanlehti.fi

Rintaa rottingille – Mitä jos kertoisimme, mitä kaikkea hienoa ja hyvää täältä löytyy

Kuva: Lassi Puhtimäki
Kuva: Lassi Puhtimäki

Muutettuani Forssaan jokunen vuosikymmen sitten sain usein kuulla kaupunkilaisten kehuvan paikkakunnan mainiota sijaintia kahden valtatien risteyksessä. Usein kehu kuulosti siltä, että ylpeilyn aiheena oli nimenomaan se, että valtatiet vievät niin näppärästi kaupungin ohi.

Silloin ja vielä nykyäänkin polttavin kysymys on, miten saada ihmiset pysähtymään Forssaan, ja osa jopa jäämään.

 

Monesti muistetaan myös mainita, kuinka mainio sijaintimme kolmen ison kaupungin muodostamassa kolmiossa on. Helsinkiin, Tampereelle ja Turkuun on kaikkiin hiukan alle tai yli sata kilometriä, autolla matka taittuu noin tunnissa.

Mitäpä jos kääntäisimme näkökulmaa ja alkaisimme mainostaa, miten lyhyt matka Forssaan on isoimmista kaupungeista. Röyhistäisimme rintaamme ylpeästi ja kertoisimme, mitä kaikkea hienoa ja hyvää täältä löytyy. ”Ei täällä mitään ole”, kuulee aika ajoin kaupunkilaisten suusta. Vaatimattomuus toki kaunistaa, mutta ehkä vääristyneellä tavalla.

 

Piparkakkutalo (jota en ole nähnyt kuin vanhoissa valokuvissa, toim. huom.) oli hieno, mutta jospa haikailun sijaan nostaisimme keskiöön sen hienon, mitä vielä on jäljellä. Jos aikoinaan olisi noudatettu esimerkiksi Kehräämöalueen kohdalla yhden forssalaisen ajatusta, että uuden kirjaston olisi saanut samalla rahalla kuin vanhaan tilaan saneeraamalla, mitä meillä olisi jäljellä? Kasa punaisia tiiliä todennäköisesti.

Ylpeinä voimme viedä vieraamme kävelylle Yhtiönpuistoon, tarjota jäätelön Ankkalammilla tai näyttää, miten paljon elämää on Kutomon alueella.

Konsertteihin, teatteriin tai taidenäyttelyihin ei tarvitse matkustaa isoihin kaupunkeihin, tarjontaa riittää lounaisessa Hämeessä laidasta laitaan, kunhan vain katsoo tarpeeksi lähelle. Forssasta löytyy valtakunnallista ja suurta, esimerkiksi PickNick. Pientä ja omaperäistä edustaa vaikkapa vastikään pidetty Kuhankosken Killan sillanalusnäyttely.

 

Vetovoimatekijöitä ovat myös luonto, puhdas ilma, edulliset asunnot ja lyhyet välimatkat. Jos kaipaa ruuhkiin ja ihmismassojen pariin, sinne pääsee nopsaan niitä valtateitä pitkin. Harrastaakin voi vaikka mitä, kunhan viitsii lähteä mukaan. Riskinä tietysti on, että joku kuittaa: ”Toikin on aina päitees joka paikassa”.

Jos korona-ajasta väkisin etsii positiivista, niin lähellä olevan hyvän havaitseminen ja sen hyödyntäminen on ollut silmiinpistävää. Monen silmät ovat auenneet kotikaupungin tarjoamiin mahdollisuuksiin.

Kainostelun sijaan voisimme jatkossa kuuluvalla äänellä kertoa, että olemme Vorssasta, jolla on tarjota vaikka mitä ja jossa ihmisen on hyvä elää.

Kirjoittaja on Forssan Lehden vastaava uutispäällikkö.

Uusimmat

Näkoislehti

1.10.2020

Fingerpori

comic