Kolumnit

Säiden ja säistä ennustajia kieli keskellä suuta

Suomi tuntuisi pysyvän kylmän ilmamassan alla, tänne ei pääsisi niin paljon lauhoja virtauksia. Ei mitään perinnemytologiaa, vaan tieteen kovasta ytimestä ponnistavaa meteorologin analyysiä.

Suoraan vuonna 2021 ilmestyneen lehden palstalta lainattu teksti valistaa myös auringon ottavan helmikuussa Suomen talvessa isompaa roolia kuin keskitalvella. Kireintä pakkanen olisikin yön selässä ja aamutuimaan.

Meteorologi ei malta kirjoituksen mukaan olla mainitsematta polaaripyörteen mahdollista ryhdistäytymistä jo koetun jakautumisensa jälkeen. Ristiriitaisia ajatuksia herättäen se tietäisi, että länsivirtaukset näyttäisivät vähän elpyvän leveysasteillamme maailmanlaajuisesti.

Mitään erityisen lauhaa asetelmaa se ei lehden mukaan näköpiiriin tuo, vaikka hieman kylmän kuukausiennusteen kanssa riiteleekin.

Tämä aikamme sääkatsausarkea kieltämättä valikoidusti edustava näyte todistakoon osaltaan, että ei ole helppo luovia täydestä otettavina ja uskottavuutensa säilyttäen kaiken arvostuksen ansaitsevaa alaansa edustavien meteorologienkaan lööppi-/klikkausvetoisen lumenykyisyytemme kaaoksessa.

Vanhoista merkkipäivistä sekä kansanomaisesta talous- ja sääkalenterista enteineen kansalle informaatiota vuoden 1950 ensipainoksestaan asti tarjonnut Kustaa Vilkunan Vuotuinen ajantieto toteaa helmikuun olevan vuoden kylmin kuukausi ja samalla pyryinen.

Jos helmikuu kaikesta huolimatta sattuisi olemaan lauhaa, niin sanotaan, että helmikuun helpot päivät maaliskuussa maksetaan. Yleensä kansa ei Vuotuisen ajantiedon mukaan pidä helmikuun pitkistä suojasäistä, koska niiden pelätään ennustavan pitkää, kylmää kevättä ja kosteata elokuuta.

Toisaalta vanha kansa on kuitenkin seurannut omalla korostetulla tarkkaavaisuudella sydäntalven ensimmäistä suojaa, koska siitä on laskettu olevan 200 päivää rukiin tuleentumiseen.

Niin tai näin, mutta ei niin sanottujen vanhan kansan sääprofeettojen analyysejä sekä ennustuksiinsa vetämiä johtopäätöksiä aivan aina ja välttämättä ole yhdeksi huuhaaksi kuittaaminen.

Tai ei ollut ainakaan siinä varsin varhaisiin muistikuviini lukeutuvassa tapauksessa, kun Suomen ainoan tv-toimijan kuvausryhmä suuntasi Kokemäelle kysymään Rajaojan äijänä tunnetulta ilmojen profeetalta tulevia sääkäänteitä.

Talven pakkaslukemat olivat siinä vaiheessa pyörineet puolitoista – kaksi viikkoa sekä sen aikaisissa mittareissa että puheissa tasaisen varmasti 35 ja 45 asteen välillä.

– Voi olla tämä jatkuu tällaisena, mutta voi olla, että vähän helppaakin, kuului vastaus.

Sen saattoi uskoa osuvan melkoisen suurella todennäköisyysprosentilla kohdalleen siinä sääkurimuksessa.

Kirjoittaja on forssalainen toimittaja.

Uusimmat

Fingerpori

comic