Kolumnit @forssanlehti.fi

Sairaala meni – Akaan kaupungissa näyttää vallitsevan voimakas halu keskittää palveluja Toijalaan

Kuva: Seppo Pessinen
Kuva: Seppo Pessinen

Eilen Urjalan sairaanhoidon palvelukyky heikkeni, kun 112 vuotta jatkunut toiminta päättyi. Potilaat on siirretty Etelä-Pirkanmaan terveyskeskussairaalaan Valkeakoskelle, jossa on 93 paikkaa Akaata, Urjalaa ja Valkeakoskea varten. Samalla menetettiin paljon työpaikkoja. Vierailumatkat pitenevät ja julkiset liikenneyhteydet ovat kehnot. Päätöksen vuodeosaston lopettamisesta teki edellinen kunnanvaltuusto.

Ei tiedetä, missä Urjalassa toimi vuoden veran vuokratiloissa sairaala nälkävuosien jälkeen. Pahimmin sairastuneet passitettiin lääninsairaalaan. Vaivaistalon yhteydessä toimi pieni sairashuone. Kuntakokous päätti äänestyksen jälkeen v. 1907 perustaa sairaalan. Kokkolaiset valittivat päätöksestä ja uhkasivat erota Urjalasta. Valitus ei mennyt läpi ja niin Muntterinmäkeen nousi kunnansairaala, joka monen muutoksen kokeneena on pystyssä edelleen.

Urjalan historiassa hypätään vuodesta 1908 suoraan vuoteen 1975, joten Urjalan terveysoloista ei väliaikana kerrota muuta. Taas on aiheellista muistuttaa kunnan historian kolmannen osan kirjoittamistarpeesta.

Noin pikaisesti muistista ja käytettävissä olevista lähteistä poimien voi mainita, että sairaalaa peruskorjattiin ainakin vuosina 1952 ja 1965. Vuonna 1970 se muutettiin 30-paikkaiseksi. Kansanterveyslain myötä toiminta laajeni niin, että Urjalan vuodeosastolla hoidettiin myös kylmäkoskelaiset ja viialalaiset. Kustannusjaosta käytiin pitkään vääntöä. Nykyinen vuodeosasto aloitti 40-paikkaisena v. 1982.

Valtuusto päätti äänestyksen jälkeen säilyttää sairaalan vielä v. 2012. Vuodesta 2009 on Akaa isäntäkuntana vastannut Urjalan terveydenhoidosta, kun kuntayhtymän toiminta päättyi. Kaupungissa näyttää vallitsevan voimakas halu keskittää palveluja Toijalaan. Merkkejä siitä nähtiin syksyllä, kun päivystystä yritettiin keskittää lääkäripulaan vedoten

Urjalan perusterveydenhuollossa ei nyt tapahdu muita muutoksia. Urjalaan haetaan uutta lääkäriä ja kunta on luvannut ylimääräistä palkkaakin.

Mainittakoon, että Urjalan ensimmäisenä kunnanlääkärinä aloitti v. 1889 Aleksis Arvelin. Urjala oli tuolloin maalaiskuntien ensimmäisten joukossa palkkaamassa omaa lääkäriä. Häntä seurasi Väinö Dahlberg ja sitten sairaalaa puuhannut Yrjö Partanen ja A. M. Skogström. Eniten muistellaan vieläkin Uuno Einolan aikaa. Häntä seurasi Matti Suomalainen ja sitten vuonna 1968 ensimmäisenä naisena Raili Rautava, joka aloitti toisena kunnanlääkärinä, kun siihen asti oli pärjätty yhdellä. Asukaita oli reilu kolmetuhatta enemmän kuin nyt eli 8127.

Kirjoittaja on urjalalainen tietokirjailija. seppo.pirhonen@urjamedia.fi

Uusimmat

Näkoislehti

27.9.2020

Fingerpori

comic