Kolumnit

Seutuyhteistyö, koko alueen etu

Joitakin vuosia sitten murennettua seutuyhteistyötä ei näytä olevan kovin helppo palauttaa entiselleen. Oikeansuuntaista pyrkimystä on, mutta vieläkin takkuaa. Kuntien välistä yhteistyötä haittaa edelleen naapurin epäily ja syyttely sekä poliittinen pelailu.

Tilanne ei ole seutukunnan ja sen asukkaiden etujen mukaista. Maakunnan sisäisessä kilpailussa pärjäämistä edesauttaa alueen yhteishenki. Nyt tämän puute koituu muiden seutukuntien eduksi.

Yhteistyötä tarvitaan, sillä väestörakenteen muutos ja kuntatalouden heikkeneminen edellyttävät toimia. Seutukunnan ja maakunnan näkymiä on tutkittu laajasti ja asiantuntevasti. ”Osaavasti yrityksiin”-hankkeen kautta teki Jukka Lindman selvityksen, jonka pitäisi kuulua seutukunnan päättäjien ja viranhaltijoiden lukulistalle. Aivan kuten PERLACON-toimiston Eero Laesterän esittelemä raportti väestönmuutoksista ja sen vaikutuksista kuntien tulevaisuuteen, ja vielä Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:n tutkija Timo Aron raportit.

Ne sisältävät myös vaihtoehtoisia ennusteita erilaisille toimintamalleille, myös sille, että ei tehdä mitään. Iso osa kehityksestä on meistä riippumatonta, eikä siihen voi juurikaan vaikuttaa, mutta varautua voi. Osaan kehityksestä voi vaikuttaa, mutta tähän eivät riitä yhden kunnan resurssit. Timo Aro, aluekehittämisen asiantuntijana, näkee seutukunnan vahvuustekijöiden tukevan pärjäämistä, mutta niiden hyödyntäminen vaatii yhteistä tahtotilaa.

Väestökehityksen — syntyvien ikäluokkien jyrkkä pieneneminen ja ikäihmisten määrän lisääntyminen – vaikutukset huonoimmillaan ovat niin merkittäviä, että osa päättäjistä ei uskalla uskoa tutkimuksiin. Mutta oikein ymmärrettyinä ne antavat luotettavan pohjan arvioida ja suunnitella alueen tulevaisuutta pitkäjänteisesti, aivan kuten kuntasuunnitelma aikoinaan. Aikaa toimeen tarttumiselle ei ole paljoa, mutta kyllä sitä on.

Alueen kunnat vahvistivat hiljan tilinpäätökset. Kuntalaki säätää hyvin tarkasti tilinpäätöksen laadinnan ja kuntien on toteutettava lain vaatimukset. Mutta sen ohella tulisi tarkastella tilinpäätöksien sisältöä myös koko alueen tasolla. Valtuutettu Arto Heino muistutti siitä, että seutukunnan tilinpäätökset olivat yhteensä 3,1 miljoonaa euroa tappiolla. Se kertoo alueen ongelmista, joihin pitäisi hakea ratkaisuja yhteistyössä – aidossa yhteistyössä.

On syytä muistaa, että Forssan työpaikkaomavaraisuusaste on 128 %, se on korkeampi kuin esim. Hämeenlinnan. Forssa – siis täällä toimivat yritykset ja julkisten palvelujen tuottajat – toimii seutukunnan veturina. On koko alueelle tärkeää, että tämä vetovoima ei heikkene yhteistyön puutteeseen. Pärjäävä Forssa on koko seutukunnan etu.

Kirjoittaja on forssalainen maakuntaneuvos.

Uusimmat

Näkoislehti

8.8.2020

Fingerpori

comic