Kolumnit

Sirkka-Liisa Anttila kirjoittaa valtaoikeuksista, seutukaupungeista ja seutuyhteistyöstä

Tasavallan Presidentti Sauli Niinistöllä on perustuslaissa määrätyt valtaoikeudet. Luonnollisesti hänellä on oikeus puhua ja esittää mielipiteensä tärkeänä pitämistään asioista kuten hän teki pohtiessaan ääneen esim. EU:n jättimäisen velkaelvytyksen jälkeisiä haasteita Suomi-Areenan kyselytunnilla. Presidentti yhdessä valtioneuvoston kanssa kannusti kansalaisia korona-kriisin aikana noudattamaan annettuja ohjeita. Presidentin ehdotus hallitukselle ns. Korona-nyrkin perustamisesta oli kokeneen neuvo. Siitä nostettiin turhaan eräiden medioiden toimesta valtiosääntöongelma! Presidentti Niinistö on toiminut harkiten ja valtaoikeuksiaan noudattaen. Hallituksen ja presidentin yhteistyö sujuu hyvin, kuten puoluejohtajat kertoivat. Kannustan presidenttiä jatkossakin aktiivisuuteen. On viisautta hyödyntää hänen laajaa kokemustaan ja osaamistaan.

Presidentti Niinistö on rakentanut toimivat yhteistyösuhteet valtioiden johtajiin ml. suurvaltojen johtajat. Se on hänen arvokasta luottamuspääomaa globaaleja kriisejä ratkaistaessa. Ulko- ja turvallisuuspolitiikan hyvä hoito on itsenäisen valtion kivijalka. Hyvinvointivaltiomme kaikki muu rakentuu sen perustalle.

Osa EU:n eteläisistä jäsenmaista ei enää velkaisuudestaan johtuen itse saane markkinoilta lainaa. Siksi EU:n raha- avustuksella (500 mrd €) niitä yritetään pelastaa. Saksan Angela Merkel käänsi ”takkinsa” ajaen nyt EU:n pj-maana 750 mrd €:n velkaelvytystä. Suomi haluaa vähentää merkittävästi paketin suoran tuen euromäärää ja kasvattaa lainan osuutta sekä lyhentää laina-aikoja. Eduskunnan suuri valiokunta päätti em. ehdoista, joita pääministeri Marin nyt vie eteenpäin. Elvytys on tarpeen, ehtojen pitää olla selkeät, tiukat ja valvottavat.

Forssan seudun kuntien vuosikymmenien mittaisen esimerkillisen yhteistyön tulokset ovat kiistattomat. Seutumme jokaisen kunnan etujen yhdessä ajaminen rakentui keskinäiseen luottamukseen, jota ei nyt ole. Yksi Forssan johtaja muutti kaiken Forssa First -asenteellaan. Seutuneuvostossa on sovittu, ettei kuntaliitoskeskustelua tällä kaudella avata. Miksi Forssa ei tätä sovittua tue? Maaseutukunnat päättivät alkuvuodesta yhdessä vaatia maakuntaliitolta SOTE-palveluverkosta neuvottelemista ennen kuin SOTE-keskusten kehittäminen alkaisi. Miksi Forssa ei tukenut palveluverkkoneuvottelujen vaatimisessa maaseutukuntiaan? Siksi ei olekaan ihme, ettei luottamusta ole eikä seutuyhteistyö tuota lisäarvoa tekijöilleen.

Työ- ja elinkeinoministeriön valmistelema seutukaupunkiohjelma sai pj. Olavi Ala-Nissilän johdolla toimeenpano-ohjeet. Niiden tarkoituksena on edistää elinvoimaa ja omaehtoista kehittämistyötä keinoina myös sopimuksellinen kumppanuus ja verkostokehittäminen. Eri ministeriöt ovat sitoutuneet ohjelman toimenpiteisiin. Seutujen kehittäminen on enenevästi yritysvetoista sekä seudun osaamisesta, koulutuksesta ja innovatiivisuudesta sekä rahoituksesta huolehtimista. Milloin seutumme tarttuu seutukaupunkiohjelman hyviin ehdotuksiin? Kehittämishaastetta meillä totisesti on.

Kirjoittaja on forssalainen ministeri, emeritakansanedustaja.

Uusimmat

Näkoislehti

15.8.2020

Fingerpori

comic