Kolumnit

"Suurin osa kokoomuksen ryhmästä ei ole ennen kokenut oppositiossa toimimisen turhauttamista"

Kuva: Seppo Pessinen
Kuva: Seppo Pessinen

Kokoomuksen ajauduttua – pitkän vallassaolokautensa jälkeen – oppositioon, ymmärsin puheista, että nyt alkaa eduskunnassa kaikesta räksyttämätön ja rakentavia vaihtoehtoja tarjoava oppositiotoiminta. Mielenkiinnolla olen odottanut uuden poliittisen kulttuurin rantautumista eduskunnan suureen saliin. Parhaalla tahdollakaan en kuitenkaan ole löytänyt mitään eroa nykyisen opposition rähinöinnistä verrattuna edelliseen. Pikemminkin päinvastoin.

Suurin osa kokoomuksen ryhmästä ei ole ennen kokenut oppositiossa toimimisen turhauttamista ja sen kuulee puheissa. Ja näyttää ryhmän toimintaan myös heijastuvan Orpon taistelu puolueen puheenjohtajuudesta.

Mutta Rinteen hallituksen syyllistäminen – ja tuollaisella, miltei raivolla – edellisen hallituksen tekemättä jättämisistä ei vaikuta erityisen rakentavalta. Puolue näyttää menettäneen hillityn porvarillisen charminsa.

Aika paljon siinä on seurausta myös siitä, että puolueen pitäisi uskottavasti osoittaa olevansa pääoppositiopuolue. Suurin oppositiopuolue on ollut taitavasti hiljaa, tai sitten heillä ole ollut sanottavaa. Näyttää siltä, että mitä he vähemmän kommentoivat asioita, sitä enemmän kannatus kasvaa. Mutta, vielä on turhan aikaista pohtia seuraavia vaaleja ja niiden jälkeistä hallituspohjaa, kuten myös mittailla seuraavien presidentinvaalien suosikkeja. Läntisen Euroopan kasvun hiipuessa, on Suomella odotettavissa mittavia haasteita. Niihin pitää valmistautua.

Vaalien alla tutustuin tärkeimpien puolueiden ohjelmiin. Kokoomuksen julkaisujen myötä syntyi käsitys, että maassa oli kaikki kutakuinkin hyvin. Mutta kun seuraa nyt oppositiossa olevien kokoomuslaisten puheita ja aloitteita, niin paljon on jäänytkin tekemättä. Pienempää ja suurempaa parannettavaa kuuluu olevan vaikka kuinka paljon. Varsinkin pienempien, ns. ”siltarumpuhankkeiden”, kohdalla on ollut kolme vaalikautta aikaa hoitaa asiat kuntoon. Mutta tekemättä jäivät. Ja nyt Rinteen hallituksen pitäisi paikata nämä aukot.

Mauno Koivisto pohti aikoinaan, että (aloittelevat) poliitikot yliarvioivat ihmisten politiikan harrastuksen ja aliarvioivat ihmisten käsityskyvyn. Tältä se kovasti näyttää. Mutta kylä kansa tietää, että ei tämä hallitus sentään ihmetekoihin pysty, vaikka hyviä asioita on päättänyt toteuttaa – tai ainakin tavoitella.

On ollut mielenkiintoista seurata median arviointeja Sipilästä ja Rinteestä. Edellisen taustat – yritysjohtaja ja keskusteluja herättäneillä kaupoilla rikastunut, siis omaa etuaan ajanut – oli mitä kelvollisin maan pääministeriksi. Mutta Rinne – ay-puheenjohtaja, joka hoiti palkansaajien asioita, ei omia – on kutakuinkin sopimaton johtamaan maata. Mutta eihän tässä ole mitään yllättävää.

 

Kirjoittaja on forssalainen maakuntaneuvos ja entinen kansanedustaja (sd.).

Fingerpori

comic

Uusimmat