Kolumnit

Talvisota – Hyökkääjällä oli ylivoima mutta suomalaisilla luja taistelutahto

Kuva: Seppo Pessinen
Kuva: Seppo Pessinen

Natsien päästyä valtaan, alkoi Saksa varustautua. Se miehitti alaisuuteensa saksalaisalueita ja Itävallan. Operaatioille löytyi lännestä ymmärrystä. Elokuussa 1939 Hitler ja Stalin solmivat liiton. Se oli yllätys, joka pani monien maailmankirjat sekaisin, Suomessakin. Tämä Ribbentrop-sopimus saattoi olla edesauttamassa yhteisen kansallisen linjan muotoutumista Suomessa.

Saksan hyökkäys syyskuun alussa Puolaan ja Neuvostoliiton pari viikkoa myöhemmin laittoi kansalaiset miettimään sodan todennäköisyyttä.

Lokakuun taitteessa Neuvostoliitto taivutti Baltian maat ”turvallisuuspoliittisen” sopimuksen taakse. Neuvostoliitto esitti 5.10. neuvottelukutsun Suomen hallitukselle aluevaihdoista. Neuvottelut alkoivat 12.10. Moskovassa.

Suomi alkoi varautua sotaan. Kutsukirje ylimääräisiin harjoituksiin tuli 9.10. Jokioisilla kokoontuminen tapahtui Palokunnantalon pihalla illalla ja klo 21.30 joukot, noin 350 miestä, marssivat Humppilan asemalle. Miehet tiesivät, että sota oli tulossa. Heidän joukossaan oli tietysti ”silmien välliin”-intoilijoita, mutta myös sellaisia, joille Neuvostoliitto – kevään 1918 tapahtumista johtuen – oli rauhantahtoinen työläisten paratiisi. Mutta mukana olivat.

Suurimman osan huolet olivat arjessa. Vanhin siskoni oli syntynyt 5.10. ja olen varma, että isän ajatukset olivat siinä, että näkeekö tytärtään ja miten perheen käy. Hän haavoittui Summassa 16.2. ja sotiminen loppui loppuiäksi elämää haitanneeseen invaliditeettiin.

Juna lähti kohti Hämeenlinnaa klo 2.00, jossa jaettiin varusteet ja aseet. Matka jatkui 12.10. Kannakselle, jonne joukot saapuivat 13.10. Sijoituspaikassa aloitettiin asemien vahvistaminen ja harjoiteltiin sotimista.

Neuvostoliitto sanoi 28.11. irti vuoden 1932 hyökkäämättömyyssopimuksen ja kaksi päivää myöhemmin aloitti sotatoimet ilman sodanjulistusta. Neuvostojoukot hyökkäsivät Kannaksella ja Helsinkiä pommitettiin kahdesti, lähes sata siviiliuhria. Terijoelle perustettiin 2.12. O.V. Kuusisen johtama ” Suomen Kansan hallitus”. Tämä Stalinin suunnitelma ei kuitenkaan mennyt läpi, päinvastoin, se vahvisti suomalaisten puolustustahtoa.

Jokioisten miesten taistelutoimet alkoivat 6.12. jatkuen sodan päättymiseen 13.3.1940 asti. Olosuhteet olivat ankarat; pitkiä pakkasjaksoja, jopa yli 30 astetta. Hyökkääjällä oli ylivoima sekä materiaaleissa ja joukoissa. Mutta suomalaisilla oli luja taistelutahto; he puolustautuivat hyökkääjää vastaan.

Talvisodan rintamalla ei ollut helppoja paikkoja. Mutta Jokioisten miehet joutuivat erityisen koviin paikkoihin. Heti sodan jälkeen laskettiin kaatuneita olleen 86, kaiken kaikkiaan 104 sankarivainajaa, suurin osa alle kolmekymppisiä. Se oli suuri määrä vajaasta 350 lähteneestä, peräti 1,75% Jokioisten silloisesta asukasluvusta. Lisäksi eriasteisesti haavoittuneita oli toistasataa.

Lähes jokainen koti joutui kokemaan sodan seuraamukset.

Kirjoittaja on forssalainen maakuntaneuvos ja talvisodan invalidin poika.

Fingerpori

comic

Uusimmat