Kolumnit

Tarttuuko? – On epidemioita ollut ennenkin; musta surma, espanjantauti, isorokko, tuberkuloosi, aasialainen, lavantauti, sikainfluenssa, sars...

Kuva: Seppo Pessinen
Kuva: Seppo Pessinen

Kansan terveydestä on aina pyritty huolehtimaan. Vanhempi lukija saattaa muistaa, kuinka käytiin täällä Säätiötalossa keuhkokuvassa. Vähän nuoremmat muistavat poliorokotuksen tehosteet, joita jaettiin sokeripalassa. Viisi–kuusikymmenluvun koululaiset muistavat, kuinka piikkitäti Maija-Leena Hollo tuli luokkaan ja opettajan korokkeella kävimme vuorotellen ottamassa rokotteen kankkuumme.

Menosten koulun historiaa kootessani löysin päiväkirjasta, jotka olivat ihmeen kaupalla säilyneet koulun vintillä, maininnan koulutyön keskeyttämisestä espanjantaudin takia. Se tappoi 25 000 suomalaista. Samana vuonna 1918 oli koulutyö keväällä välillä keskeytetty myös ”epävarmojen aikojen takia”.

Yksi suuri syy suuriin vankileirikuolemiin sisällissodan jälkeen oli täällä ja muuallakin riehunut isorokko. Urjalasta vietiin kesäkuun puolivälissä täkäläisestä vankileiristä lähes 300 Tammisaareen. Leirisiirtojen myötä myös muita tarttuvia tauteja levisi, kun ruoka oli kehnoa ja hygienia puutteellista.

Historiaa tuntevat muistavat 1300-luvulta mustan surman, joka vei Euroopan väestöstä ainakin kolmanneksen ja paikoin enemmänkin. Tauti oli paiserutto.

Useimmat epidemiat ovat vieneet ihmisiä vaikuttamalla keuhkoihin. Tuberkuloosiin kuoli vielä 1930-luvulla noin 10 000 ihmistä. Lentävään keuhkotautiin kuoli myös isoisäni 32-vuotiaana Kuolemajärvellä. Helsingissä raitiovaunulla kulkeneet muistanevat laatan, jossa luki: ”Spotta ej på golvet – Älä sylje lattialle!”

Viisikymmenluvulla saimme Suomessa kuulla aasialaisesta, influenssasta, joka kehittyi pandemiaksi (kreikan sanoista pan kaikki ja demos ihmiset tai kansa). Myöhemmin näitä vuosittain tulleita influenssaviruksia ryhdyttiin nimeämään A-kirjaimilla ja numeroilla.

Muistissa voi olla myös lavantauti, joka mylläsi suolistossa ja takana taisi olla salmonella. Hullun lehmän taudista muistetaan, kun televisiossa näytettiin palavia nautakasoja.

Sikainfluenssa kohisutti v. 2009 ja sitä torjuttiin rokotteilla. Urjalassa tauti koitui pienen ekaluokkalaisen kohtaloksi. Lintuinfluenssa taitaa olla alun perin peräisin Italiasta, mutta siitä taitaa olla toistasataa muunnosta, joita luokitellaan H-kirjaimilla. Sars oli otsikoissa seitsemän vuotta sitten

Nyt on tapetilla koronavirus ja sen aiheuttama tauti COVID-19. Se sai alkunsa Kiinasta ja Euroopassa pahin tilanne on Italiassa. Kuumetta, yskää, hengenahdistusta, lihassärkyä ja väsymystä oireina. Tarttuu pisaratartuntana, mutta aivastuksen pisarat eivät säily ilmassa.

Näissä oloissa ei sitten kätellä ja halailla, puhumattakaan eurooppalaiseen tapaan vaihdeta poskisuudelmia.

Kirjoittaja on urjalalainen tietokirjailija. seppo.pirhonen@urjamedia.fi

Uusimmat

Näkoislehti

9.4.2020

Fingerpori

comic