Kolumnit

Työllisyyttä ei edistetä yhdellä mallilla – Asiakas hyötyy julkisen ja yksityisen työnvälityksen yhteistyöstä

Työllisyyspalvelut ovat aina olleet riippuvaisia kulloisenkin hallituksen harjoittamasta työllisyyspolitiikasta ja hallitusohjelmasta. Toisinaan on korostettu julkisia työllisyyspalveluita, edellisellä hallituskaudella suosittiin niin sanottuja kasvupalvelupilotteja, ja nyt ovat alkaneet ensimmäiset työllisyyden kuntakokeilut.

Suhteellisen vähän on kokeiltu ja keskusteltu mallista, jossa julkinen ja yksityinen toimija toteuttavat yhdessä työllisyys- ja uraohjauspalvelua.

Tähän liittyen toteutimme viime vuonna arviointi- ja kehittämistutkimuksen Työnvälityspisteessä, joka on kahden julkisen ja yhden yksityisen toimijan välinen, jo kaksi vuotta toiminut työnvälitys- ja uraohjauspalvelu, jonka kautta työllistyy, siirtyy koulutukseen tai muuhun palveluun tuhansia asiakkaita vuosittain. Työnvälityspisteessä paikallinen ELY-keskus huolehtii palvelun hallinnoinnista, ja käytännön asiakastyötä tekevät fyysisesti yhteisissä tiloissa TE-toimisto ja Työelämän Infopiste Oy.

Suurin hyötyjä tämän tyyppisestä palvelusta on asiakas. Keskeinen havaintomme on, että käytännön asiakastyössä ei ole nähtävissä rajaa yksityisen ja julkisen toimijan välillä. Yhteistyö asiakkaan näkökulmasta on saumatonta.

Yksityinen palveluntuottaja voi tarjota huomattavasti enemmän aikaa ja yksilöllistä ohjausta ja neuvontaa asiakkaalle, mikä koetaan hyväksi myös julkisen hallinnon puolella. Vastaavasti yksityinen palveluntuottaja hyötyy etenkin julkisen palvelun säädöksiin ja etuuksiin liittyvästä asiantuntemuksesta.

Toimivan yhteistyön kehittymisessä keskeistä on ollut erityisesti kolme tekijää: avoimet ja motivoituneet ihmiset, sitoutuminen yhteiseen tavoitteeseen eli asiakaslähtöisyyteen, sekä halu kehittää toimintaa ja ratkaista eteen tulevia ongelmia.

Suosittelemme asiakkaaseen ja yhteistyön kehittämiseen keskittymistä.

Työstä ja tavoitteista puhumiseen tulee varata aikaa. Asiakkaan tarpeiden mukaan kokoontuva asiantuntijoiden ryhmä eli ns. solmutyöskentely voi olla tehokkaampaa kuin asiantuntijoiden jatkuva verkostoissa toimiminen. Näitä suosituksia voisi soveltaa esimerkiksi alkavissa kuntakokeiluissa.

Linkki tutkimusraporttiin: hamk.fi/tvp

Taru Lilja on projektitutkija HAMK Edu -tutkimusyksikössä

Jaakko Helander on tutkijayliopettaja HAMK Edu -tutkimusyksikössä

Uusimmat

Näkoislehti

10.8.2020

Fingerpori

comic