Kolumnit

Ulko- ja turvallisuuspolitiikka on pienen maan turva

Kuva: Lassi Puhtimäki
Kuva: Lassi Puhtimäki

Ulko- ja turvallisuuspolitiikka on noussut tässä kriisien maailmassa tärkeimmäksi pienten valtioiden turvaksi. Sääntöpohjainen, monenkeskinen kansainvälinen yhteistoiminta päättyi suurvaltojen – USA, Kiina ja Venäjä – kunkin itsekkäästi ajamaan omien etujen politiikkaan.

Trump on määritellyt Yhdysvallat tavalliseksi valtioksi, joka keskittyy omien intressiensä ajamiseen. Kolmen suurvallan luoma uusi maailmanjärjestys heikentää erityisesti pienten maiden asemaa. EU:lta vaaditaankin nyt vahvempaa ja yhtenäisempää otetta ottaa oma paikkansa ratkoa näiden suurvaltojen kanssa globaaleja kriisejä. Presidentti Trump kieltäytyi kansainvälisen kaupankin sääntöperäisyydestä. Siksi EU on tehnyt useita kauppasopimuksia, jotka ovat viennistä riippuvaiselle Suomelle erittäin tärkeitä. USA:n ja Kiinan nokitellessa toisiaan kauppasodatkaan eivät ole poissuljettuja.

Tasavallan presidentti johtaa ulkopolitiikkaa yhteistyössä valtioneuvoston kanssa. Presidentti Sauli Niinistö on erinomaisilla henkilökohtaisilla suhteillaan verkottunut laajasti valtioiden johtajien kanssa suurvaltojen johtajat mukaan lukien. Tämä on vahvistanut Suomen kansainvälinen asemaa, turvannut maamme itsenäisyyttä ja alueellista koskemattomuutta. Suomi onkin kokoaan paljon suurempi toimija globaalisti. Tämä on mahdollistanut Suomelle myös enemmän liikkumatilaa esim. yhteistyön Naton kanssa. Professori Hiski Haukkalan mukaan presidentillä pitää olla myös todellista valtaa toimia kollegojensa kanssa.

Suomen toimivat suhteet Venäjään ovat tärkeät pitääksemme yllä vuoropuhelua kansainvälisestä tilanteesta, Itämeren alueen kysymyksistä ja kansainvälisistä asioista. EU:n ja Venäjän yhteistyön kehittyminen vahvistaisi koko Euroopan turvallisuutta. Sen yhteistyön edellytyksenä on kansainvälisten sopimusten noudattaminen ja Ukrainan kriisin ratkaisu Minskin sopimuksella. Venäjän eristäytyminen ei ole kenenkään etu.

Maanpuolustus on tärkeä osa turvallisuuttamme. Puolustusvoimien hävittäjähankinta ajoittuu eräänlaiseen teknologisen kehityksen taitekohtaan. Milloin tulevat miehittämättömät taistelukoneet? Olisi viisautta sitä selvittää ennen hankintapäätöksiä, etteivät hankittavat koneet vanhene etuajassa.

Ulkopoliittinen Instituutti, eduskunnan alainen tutkimuslaitos tekee globaalistikin arvokasta tutkimustyötä tutkijoiden laajalla kansainvälisellä osaamisella. Tutkimuksin selvitetään mm. EU:n toimijuutta kiristyvässä suurvaltapolitiikassa, Venäjä-ohjelmassa selvitetään Venäjän ulkopolitiikan taustalla vaikuttavia sisäisiä poliittisia tekijöitä mukaan lukien kansalaisyhteiskunnankin tutkimusta. Ulko- ja turvallisuuspolitiikan koulutusta on tärkeää lisätä. Eduskunta keskustellee lokakuussa ulko- ja turvallisuuspolitiikasta tässä uudessa maailman tilanteessa hallituksen selonteon pohjalta.

Kirjoittaja on forssalainen ministeri, emeritakansanedustaja ja Ulkopoliittisen Instituutin hallituksen jäsen

Uusimmat

Näkoislehti

1.10.2020

Fingerpori

comic