Kolumnit

Vappua ennen ja nyt – marssirivistöstä virtuaalimaailmaan

Kuva: Seppo Pessinen
Kuva: Seppo Pessinen

Olisikohan käynyt niin, että urjalalaiset olivat vihdoin (tai taas tälläkin kertaa) edellä aikaansa, kun viettivät hämäläistä vappua elokuun lopulla jo pari vuotta sitten. Pikniktapahtuma liittyi kunnan 150-vuotisjuhliin. Onhan viime päivinä kerrottu, että tämän vuoden vappua päästäisiin juhlimaan syyskesällä. Silloinhan lakitetaan uudet ylioppilaatkin.

Nyt, kun kaikki on virtuaalista, on vappukin sellainen. Monesta paikasta välitetään ohjelmaa, jos siitä on kiinnostunut.

Arvelen kuitenkin, ettei näiden aikojen vappu täällä maaseudulla ainakaan eroa paljon edellisvuosista. Sima, munkit, ilmapallot ja serpentiinit luovat tunnelmaa. Vappuhuiska taitaa olla poissa muodista, ellei opettaja ole antanut sitä etätehtäväksi.

Grilli otetaan käyttöön näinä aikoina. Aluksi se vaatinee vähän huoltoa, sillä ainakin kylmässä säilytystilassa ruoste helposti syö peltiosia. Makkara on suosituinta, mutta myös pihvit ja yhä enenevässä määrin myös kasvikset.

Kyllähän kymmenen hengen porukalla saa aikaan jo ihan mukavan vappuillan kotioloissa.

Tänään jo tiedämme, miten hyvin eilisiltana nuoret noudattivat ohjeita. Heidän keskuudessaan kaivataan jo kavereita. Sama taitaa olla vanhemmassa ikäryhmässä.

Maalla on pihapiirissä usein puuhaa, joten aina ei tarvitse sisätilassa kököttää. Sama koskee mökkikautensa aloittaneita. Maanviljelijät suuntaavat pellolle suomalaisen työn juhlapäivänäkin.

Urjalan vappuperinteistä on syytä muistuttaa, että 1960-luvulla järjesti Riutan Olli, ”Tursan Stockmanni”, aina vapunpäivänä huutokaupan – satoi, paistoi tai pyrytti ja väkeä riitti läheltä ja kaukaa.

Urjalankylän perinnepiiri tallensi aikanaan myös työväen vappumuistoja. Martta Fast muisti, kuinka 1900-luvun alkupuolella: ”Tursasta, Naurismonmäestä, Urjalankylästä sekä Honkolasta tyäväki yhtyivät yhtenäiseksi rivistöksi ja marssivat Mutterinmäkeen.” ”Oli komiaa katsella kun paririvinä marssivat ja rivien täytyi olla suarat, se oli harrasta tyäväen juhlaa.” Martan mukaan talolliset eivät tykänneet, kun työväki juhli.

Urjalassa työväenliike jakautui sodan jälkeen, kun kommunistit saivat luvan toimia.

Huhdissa järjestettiin v. 1945 kuitenkin yhteinen juhla ja marssi. Demari, kansandemokraatti ja ammattijärjestön edustaja puhuivat. Esimerkiksi v. 1946 marssi alkoi työväentalolta ja Huhti kierrettiin ja palattiin takaisin. Nuutajärven työväenyhdistys järjesti omat juhlat.

Urjalan Urheilijat järjesti mainittuna vuonna vapunvastaanottajaistanssit kunnallistalossa (Säätiötalo). Ilmoitus muistutti, että käytössä oli pidennetty aika.

Kirjoittaja on urjalalainen tietokirjailija. seppo.pirhonen@urjamedia.fi

Uusimmat

Näkoislehti

29.9.2020

Fingerpori

comic