Kolumnit

Vatsanväänteitä Kanta-Hämeessä – Suosittelen näkemyksellisen epäpoliittisen ravitsemusterapeutin puoleen kääntymistä

Kuva: Jaana Lindfors
Kuva: Jaana Lindfors

Tuoreimmat tutkimukset ovat todenneet, että tie aivoihin käy paksusuolen kautta. Suolistossamme elää parin kilon verran suolistomikrobeja, joista valtaosa elää paksusuolen seinämiä peittävässä limassa.

On ilmennyt, että suolistosta on suora linja kiertäjähermon kautta aivoihin. Esimerkiksi aivoissa mielialaa säätelevästä serotoniinista 90 prosenttia syntyy suolistossa. On havaittu, että pelkkä ruokavalion muuttaminen voi vaikuttaa mielenterveyteen.

Viime perjantaina vietettiin toista kertaa suomalaisen ruoan päivää. Yksioikoisen markkinointikampanjan mukaan suomalainen ruoka on ainutlaatuinen yhdistelmä puhtautta, osaamista ja vastuullisuutta.

Muistan, kun hieman ilottomalla 90-luvulla silloinen valtion vientiorganisaatio kehitteli kolmivuotisia vientiprojekteja muiden muassa ruoantuottajillemme à la säilöttyä särkeä Keski-Eurooppaan. Messuilla oltiin kovasti esillä, joitakin kontaktejakin syntyi, mutta kolmen vuoden kuluttua hankkeet lopahtivat; vienti on suomalaisille tunnetusti vaikea ja tyyris laji, pääosin pienten ja keskisuurten yritysten eväät loppuivat kesken.

Kiintoisaa nähdä, miten käy ruokateollisuudessa jylläävän kaurabuumin? Potentiaalisia tuotteitahan meillä on viljalti, mutta pelimerkkien vähyys estää kunnon kansainväliset panostukset. Suomea riivaavat yleisestikin globalisaation myötäjäisinään tuomat ilmiöt, joissa isot jätit nappaavat itselleen kaikki innovatiiviset, kehitys- ja rahastuskelpoiset yritykset. Kuuluu kuulemma kapitalismin peruspiirustuksiin.

Kesällä Hesarin toimittaja kierteli ja kaarteli kotimaassamme ja tuli tulokseen, että suomalainen ruoka on pahaa. Ellei annos ollut aivan kuraa, niin liian usein ruoka oli yhdentekevää, yllätyksetöntä ja ylihintaista. Koko maassakin tuntui olevan sama ruokalista.

Aikoinaan Kauppalehden ravintolakriitikkona tuli tehtyä muutama Suomen sata parasta ravintolaa -kirja, nyt jo edesmenneen tässäkin lehdessä työskennelleen etunimikaimani Vanhasen kanssa. Niiden perusteella meillä oli ja on yhä kunnioitettava määrä mainioita ravintoloita, tosin pääosin pääkaupunkiseudulla ja suurimmissa metropoleissamme.

Tänäänkin huippuravintolamme, joita tuntuu koronasta huolimatta syntyvän kuin sieniä sateella, ovat kansainvälisestikin syötävän hyviä. Sellaisen löytää vaikka Posiolta. Niistä pitää vain ottaa etukäteen selvää, mikä internetin kulta-aikana ei ole ongelmallista. Ketjut useimmiten edustavat mättöä, rahvasta näkökulmaa ruokaan ja ruokailuun eikä halvalla oikein tahdo saada hyvää.

Nyt kun viime aikoina on ilmennyt kantahämäläisessä mediamaailmassa kuntavaaleja ennakoivia ilmavaivoja, suosittelen näkemyksellisen epäpoliittisen ravitsemusterapeutin puoleen kääntymistä.

Kirjoittaja on nautintoja ja erilaisia mielipiteitä rakastava tietokirjailija.

Uusimmat

Näkoislehti

29.9.2020

Fingerpori

comic