Kolumnit

Viis yli vaille – Kurkien, hanhien ja joutsenten ylilentoja odotellessa on mieli haikeana ankaran kesän jälkeen

Kuluvana vuonna 18.3. kirjoitin Seutu-Sanomiin kolumnin otsikolla Äänet ennen hiljaisuutta. Juttu päättyi: ”Loimijoki varsille laskeutui koronauhka, joka on hiljentänyt lähes kaikkien tapahtumien äänet. Yhdessä me selviydymme siitäkin uhasta selkeällä kurilla, ohjeilla ja yhteistuumin koronakepit oikeissa käsissä. Uskon ja toivon.”

En ole uskoani enkä toivoani menettänyt vieläkään. Elämme kuitenkin jo syksyä ja ilmassa leijuu toisen aallon uhka. Miten me tuosta aallosta selviämme? En tiedä, mutta yritämme. Olen suunnitellut jopa perinteistä sipuliretkeä Peipsijärvelle.

Seutu-Sanomat ei kestäneet koronaa, minä vielä sentään turisen mitenkuten. Seukkariin ehdin 1999 keväästä alkaen kirjoittaa, oman kirjanpitoni mukaan, 499 kolumnia. On siinä yhdeksikköjä. Olisi ollut hienoa saada 500 täyteen. Nyt oheinen juttu saa täyttymyksen aikaan. Jonain armaana kouluvuonna tipahti käytökseni todistusnumero kympistä yhdeksään. Syystä varmaankin, mutta oli se shokki, josta olen selvinnyt ja selviän tästäkin. Kevyet mullat Seutu-Sanomat -jutuilleni. Uusilla suunnitelmilla mennään, tukka taakse ja eteenpäin.

Olemme juuri saanet Miia Nuutilan ja Kalle Tulanderin kanssa kuvatuksi Oodi Forssalle Kehräämön hengessä -runoelmani menneiltä vuosilta. Miiahan tuon kantaesitti Forssa-päivillä 2.9.2000. Tämän nyt aikaansaatu lyhytelokuva-videon ensi-ilta on päivälleen 175 vuotta Myllysopimuksen allekirjoittamisen jälkeen 11.9. Minun aikamaailmassani tuo päivä synnytti Forssan.

Oma ja tyttäremme synttäri säilyy edelleen aprillipäivässä saaden seurakseen ensi vuonna 44. hääpäivän rakkaan rouvani kanssa. Numeroita kuin opparin neljännen luokan todistuksessa. Ilmassa on perheessämme aprillina aina ylimääräistä värinää.

Täytyy toki myöntää, ettei arkikaan ihan värinätöntä ole. Syksy väristää pian Juhlamäen haapojen kellastuvia lehtiä. Kurkien, hanhien, joutsenten ja muiden muuttavien lintujen ylilentoja odotellessa on mieli haikeana ankaran kesän jälkeen. Toisaalta voi aloittaa kevään odotuksen ja lintujen riemukkaiden paluulentojen tiirailun. Auringonvalon päivittäinen lisääntyminen on jatkuvaa juhlaa. Talvet ovat silti aina haasteita muiden haasteiden joukossa.

Kun aikoinani opetin lapsilleni kellonaikoja, he sanoivat jo tietävänsä, se on viis yli vaille. Minä olen vuorostani oppinut, että he olivat ihan oikeassa oikeaan aikaan.

Kirjoittaja on forssalainen kulttuuripersoona ja Seutu-Sanomien pitkäaikainen kolumnisti.

Uusimmat

Näkoislehti

1.10.2020

Fingerpori

comic