Kolumnit

Yhtäältä ja toisaalta – Kulunut vuosi on ollut totuudenjälkeisen aikakauden merkillisin

Kuva: Jaana Lindfors
Kuva: Jaana Lindfors

Jo on aikoihin eletty! Näin on hoettu kautta aikain, mutta kyllä tämä viimeisiään vetelevä vuosi on ollut totuudenjälkeisen aikakauden merkillisin. Niin hyvässä kuin pahassa.

Faktan ja fiktion välinen raja on yhä sotkuisempi kuin veteen piirretty viiva. Sosiaalinen media on osaltaan mahdollistanut kärjistyneen mielipideilmaston, jossa asiattomuus on valttia.

Somasti sanottuna ilmiö on kietonut koko yhteiskunnan syleilyynsä. Somesti sanottuna samaa ei voi tähän printata. Hyvänä esimerkkinä olkoon eduskunta, jossa kielenkäyttö on yltynyt – kauniisti sanottuna – värikkääksi ja henkilökohtaisuuksiin meneväksi.

Vaikka kuinka tietäisi olevansa oikeassa, on viisasta varmuuden vuoksi pyytää etukäteen anteeksi. Petelius pyysi takakäteen anteeksi saamelais- ja romanisketsejään, mikä sekin sai aikaan melkoisen someraivon – puolesta ja vastaan. Petelius on vielä unohtanut pyytää anteeksi muusikkojen liitolta Rampe ja Naukkis -sketsien johdosta, ja ennen kaikkea valtakunnanrumpali Reiska Laineelta, joka mainitaan lähes joka sketsissä.

Tuntuu siltä, kuin olisimme palanneet mustavalkoiseen aikaan, asenteet ovat tiukentuneet ja ne esitetään peittelemättömästi. Vanhoja tekemisiä ja lausuntoja kaivetaan esiin oikein valtakunnansyyttäjän toimesta, ja apulaisoikeusasiamies ehätti jo tulkita, että koulun joulujuhlien järjestäminen olisi lainvastaista. Kiihottaminen kansanryhmää vastaan on ikävästi yleistynyt perustelu oikeuslaitoksessa.

Samoihin aikoihin #metoo-liikkeen kanssa otsikoihin nousi käsite kulttuurinen omiminen. Sillä tarkoitetaan yksittäisten elementtien ottamista vieraasta kulttuurista ja niiden käyttämistä alkuperäisestä kontekstista irrallaan sekä niistä hyötymistä.

Tällaiseen tekoon syyllistyivät nunnuka-sketseillään Petelius ja Kalliala iloisilla 80- ja 90-luvuilla sekä se valtaväestöön kuuluva missi, joka käytti mukaelmaa saamelaispuvusta. Hyvä tavaton, miten käy savolaisten?

Vuoden suurin takapakki koettiin ilmastonmuutosasiassa, kun suurimmat saastuttajavaltiot saivat ilmastosopimuksen lykättyä hamaan tulevaisuuteen. Vastaavasti vuoden edistysaskel oli aivovammojen tunnustaminen jääkiekossa. Valmennusneuvos Suhosen jo pitkään esille tuoma lajin väkivaltaisuus johti esimerkiksi siihen, että kotoisessa kiekkoliigassa päähän kohdistuneista taklauksista määrättäviä rangaistuksia kovennettiin.

Voitoksi jääkiekkoilulle on laskettava sekin, että NHL:ssä jotkut valmentajat ovat saaneet potkut epäasiallisen käytöksen vuoksi, ja että sukupuolisesti eri lailla suuntautuneet pelaajat ovat uskaltautuneet ulos kaapista.

Kirjoittaja on tietokirjailija, jolla on hivenen pessimistinen historiannäkemys.

Näkoislehti

28.9.2020

Fingerpori

comic