Kolumnit

Yhteiset kutsunnat? – Asevelvollisuuden uudistamisessa puntarissa myös kahden kolmen kuukauden kansalaispalvelus

Kuva: Seppo Pessinen
Kuva: Seppo Pessinen

Tammikuussa aloitti varusmiespalveluksen vapaaehtoisena suuri joukko naisia. Urjalastakin heitä oli useampia. Naisille asevelvollisuuden suorittaminen on vapaaehtoista ja miehille pakollista. Aina silloin tällöin keskusteluun nousee myös kansalaispalvelus, joka koskisi kaikkia sukupuolia.

Talvisotaa käytiin 80 vuotta sitten. Eripituisina jaksoina sodassa toimi 70 000 lottaa. Jatkosodan aikana määrä oli 90 000. Pääosa heistä toimi rintamalla muonitustehtävissä, haavoittuneiden hoitajina ja huolehtimassa kaatuneiden lähettämisestä kotikuntiinsa. Noin neljännes lotista toimi kotirintamalla tekemässä varusteita sotilaille ja vaikkapa leipomassa leipää sotilaille. Naiset vapauttivat monia tuhansia miehiä taistelutehtäviin.

Lottien toiminta lakkautettiin rauhansopimuksen määräysten velvoittamana. Heidän toimintaansa osallistuivat laajat kansalaispiirit. Osin toimintaan suhtauduttiin epäillen sisällissodan seurauksena, vaikka Lotta Svärd -järjestö perustettiin vasta sen jälkeen v. 1920. Osin tunteet kuohahtavat vieläkin.

Suojeluskunnat olivat sotien loppuun saakka puolivirallinen maanpuolustusjärjestö, joka sekin lakkautettiin rauhanehtojen takia. Vähitellen virisi sekä reservinupseerien että -aliupseerien järjestötoiminta. Niiden yhteyteen perustettiin myös naisjaostoja, jotka myöhemmin muodostivat omat itsenäiset järjestöt. Voimat koottiin v. 2004 perustamalla Maanpuolustusnaisten Liitto MNL.

MNL toimii valtakunnallisesti sekä piiri- että paikallistasolla. Tavoitteena on lisätä naisten maanpuolustustahtoa ja vahvistaa jäsentensä henkistä ja fyysistä kuntoa. MNL:lla on koulutustoimintaa, jolla varaudutaan arjen häiriötilanteisiin ja poikkeusolojen tehtäviin.

Kansalaispalvelusta on ollut esillä erilaisia malleja sekä keston että sisällön osalta. On ajateltu, että osa olisi yhteistä miehille ja naisille ja osa eriytettyä. Puolustusvoimat on toistaiseksi suhtautunut pidättyvästi ajatukseen yleisestä kansalaispalvelusta. Ehkä syynä on pelko supistuvista määrärahoista.

Puolustusministeri Antti Kaikkonen on lehtitietojen mukaan asettamassa parlamentaarista komiteaa pohtimaan asevelvollisuuden uudistamista. Tällöin esillä ovat yhteiset kutsunnat ja kahden kolmen kuukauden kansalaispalvelus myös naisille. Yhteiset kutsunnat olisivat tarkastuspiste, jossa kartoitettaisiin nuorten hyvinvointia ja tarvetta tukitoimiin.

Ministerikään ei kannata naisille yleistä asevelvollisuutta. Vapaaehtoisia on riittänyt ja kiinnostus on kasvanut. Ehkäpä jo tällä vuosikymmenellä näemme ensimmäisen naiskenraalinkin.

Kirjoittaja on urjalalainen tietokirjailija. seppo.pirhonen@urjamedia.fi

Fingerpori

comic

Näkoislehti

23.2.2020