Kolumnit

Yhteislyseon itsenäisyyden puolesta

Kuva: Kimmo Brandt / Compic / Eduskunta
Kuva: Kimmo Brandt / Compic / Eduskunta

Älä korjaa sitä, mikä ei ole rikki. Seudun kunnat selvittävät toisen asteen koulutuksen hallinnollista yhdistämistä. Se ei ole hyvä ajatus. Varoittavia esimerkkejä löytyy. Kärsijänä on lukio, joka jää opiskelijavolyymiltaan suuremman ammatillisen koulutuksen jalkoihin. Siellä missä yhdistyminen on tehty, lukiosta on tullut vain yksi haara. Yhteinen kuntayhtymä on jättänyt lukion ”puristuksiin” ja johtanut rahoituksen leikkauksiin ja tuntikehyksen pienenemiseen.

Lukiolla ja ammatillisella koulutuksella on omat vahvat, erilaiset tehtävänsä. Suomi tarvitsee molempia! Yleissivistävä lukio valmistaa jatko-opintoihin korkea-asteelle, ammatillinen koulutus ensisijaisesti ammattiin ja työelämään. Ammatillisen koulutuksen vetovoima on vahvistunut ja suosio nuorten keskuudessa kasvanut, minkä eteen on tehty vuosikymmeniä hyvää työtä mm. avaamalla yhä vahvemmin polkuja korkeakouluopintoihin. Kasvava osuus ammatillisen koulutuksen opiskelijoista on osaamistaan täydentäviä aikuisia, ja uusi ammatillisen koulutuksen lainsäädäntö antaa mahdollisuudet räätälöidä koulutusta täsmällisemmin opiskelijan ja työelämän moniin tarpeisiin. Kaksoistutkinnon mahdollisuus on jo olemassa, ja se onnistuu ilman yhteistä organisaatiotakin.

Vaikka hallinnollinen yhdistäminen ei tarkoita koulutusmuotojen yhdistymistä, siltäkään ajatukselta ei voi välttyä, että se jollain olisi mielessä. Ruotsissa voi käydä kauhistelemassa nuorisokoulua: koulutuksen laatu on laskenut ja tehtävät ”puuroutuneet”. Siitä kärsivät niin opiskelijat kuin työelämä.

Selvittäminen ei vielä ole vaarallista, mutta siihen kuluu aikaa – ja aika on rahaa. Jos selvittää halutaan, ehdotan, että selvitetään mieluummin ammatillisen koulutuksen järjestämismuodon muuttamista kuntaomisteiseksi, voittoa tavoittelemattomaksi osakeyhtiöksi, kuten monissa kaupungeissa on jo tehty. Se mahdollistaisi tiiviimmän työelämäyhteistyön ja – ennen kaikkea – turvaisi paremmin koulutuksen säilymisen tulevaisuudessakin seutukuntamme omissa käsissä. Pelkona nimittäin on, että ikäluokkien pienentyessä tulee jollekin mieleen ehdottaa, että toisen asteen koulutus siirrettäisiin soten lailla kunnilta maakuntien vastuulle. Tällaista kuului jo viime kaudella, kun monialaisista maakunnista haaveiltiin. Koulutuksen menettäminen pois omista käsistämme olisi seutukunnallemme kohtalokas isku. Varautua kannattaa ”hyvän sään aikana” – varmuuden vuoksi!

Korkeakoulusektorilla meillä menee hyvin. Viime hallituskaudella HAMK:n Forssan yksikkö vahvistui, kun toimme Forssaan sekä biotalousinsinöörikoulutuksen että hevostalouteen painottavan tradenomitutkinnon. Biotalousinsinöörikoulutuksen hakijamäärä kasvoi tänä vuonna huimasti! HAMK kasvattaa myös englanninkielistä koulutustarjontaa Forssassa. Se mahdollistaa kansainvälisten opiskelijoiden rekrytoinnin kaupunkiimme.

HAMK:n vahva sitoutuminen seutukunnallemme on parasta mahdollista elinvoiman lähdettä! Seuraava askel on tehdä töitä sen eteen, että opiskelijat työllistyisivät ja jäisivät seudullemme myös valmistumisen jälkeen.

Kirjoittaja on lounaishämäläinen kuntapäättäjä ja kansanedustaja (kok.).

Uusimmat

Fingerpori

comic

Näkoislehti

2.12.2020