Kolumnit

Yritysostolla Saksasta on riskinsä Koneellekin – kysykää vaikka Nokialta tai Fortumilta

Jos Kone saa Thyssenkruppin hissit, se saa neuvotteluosapuolekseen vahvan ja arvonsa tuntevan IG Metallin.
Kuvituskuva. Kuva: Terho Aalto.

Saksalaisille Thyssenkruppin tapahtumat ovat viime vuosina olleet surullista seurattavaa. Yritysrypäs on Saksan parinkymmenen suurimman konsernin joukkoon kuuluva, maailmanlaajuisesti toimiva monialajätti. Koneen nyt havittelemat Thyssenkruppin hissit ovat vain yksi aloista, joilla Saksan ylpeyksiin kuuluva toimija kasaa yli 40 miljardin euron vuotuisen liikevaihdon. Yhtiöryhmän liikevaihto on siis noin kolme neljäsosaa Suomen valtion budjetista.

Teräs- ja teollisuuskonsernilla on kuitenkin mennyt huonosti. Viimeisimmältä tilikaudeltakin kirjattiin suuret tappiot eikä osakkeenomistajien tarvinnut odottaa osinkoa. Velkaa on kertynyt aivan liikaa. Kun yhtiön osakkeesta maksettiin pari vuotta sitten 26 euroa, viime kesänä sen hinta syöksyi jo alle 10 euron. Merkittävää nousua ei tämän jälkeen ole tapahtunut.

Väliaikaisen johtajan Martina Merzin ohjaamana saneerataan nyt firmaa, jonka 160 000 työntekijästä moni voi odottaa lähiaikoina lähtöpasseja tai uutta isäntää. Thyssenkruppin edeltäjät ovat 200 vuoden aikana olleet nostamassa Saksaa maailman teolliseksi suurvallaksi. Nyt toivotaan, että Merz saa jättiläisensä pelastettua. Sillä, siirtyvätkö esimerkiksi terästä, autojen ja työkoneiden osia, materiaaleja ja suurnopeusjunia valmistavan ryhmän hissitehtaat juuri suomalaisille, on vähemmän merkitystä.

Ammattiliittoja kuitenkin kiinnostaa se, mitä konserni tekee juuri hissiensä kanssa. Euroopan suurin teollisuuden ammattiliitto IG Metall on jo julkisesti vaatinut, ettei hinta saa ratkaista, kenelle hissit mahdollisesti myydään. Ensisijaista tulisi olla työntekijöiden tulevaisuuden.

Jos Kone saa Thyssenkruppin hissit, se saa neuvotteluosapuolekseen vahvan ja arvonsa tuntevan IG Metallin.

Thyssenkrupp-ryhmän hisseissä Konetta ei välttämättä kiinnosta tuotanto nykyisessä suuruudessaan, vaan yritysosto antaisi mahdollisuuden hoitaa esimerkiksi hissien huollot nykyistä halvemmin eri puolilla maailmaa. Tehtaiden sulkemisia voi olla edessä. Jos suuryritys lähtee irtisanomaan Saksassa, se harvemmin pääsee tätä tekemään ilman isoja korvauksia. IG Metall pitää tästä hissipajoilla huolen.

Isoista irtisanomiskuluista Saksassa muilla suomalaisyrityksillä on jo kokemuksia. Kun Nokia sulki Bochumin tehtaansa reilut 10 vuotta sitten, sillä paloi työntekijöiden korvauksiin noin 200 miljoonaa euroa.

Lisäksi yritysostoilla Saksassa on myös muita riskejä, kysykää vaikka Fortumilta.

Se on hankkinut itselleen energiayhtiö Uniperia. Ensin Uniperin johto taisteli uutta suuromistajaa vastaan kaikin keinoin. Nyt Uniperin hiilivoimalat alkavat mustata myös Fortumin mainetta. Fortumilla on varmasti useampaan kertaan jälkikäteen mietitty, kannattiko todella alkaa hamuta saksalaisyritystä.

Uusimmat

Fingerpori

comic

Näkoislehti

2.12.2020