Lounais-Häme

100-vuotiaasta Ypäjän Osuuspankista ilmestyi kattava historiikki: kyläkassasta kasvoi oma pankki

Ypäjän Osuuspankin tuore historiikki on enemmän kuin yhden pankin vuosien kulku. Maurits Hietamäen toimittama, yli 200-sivuinen teos sivuaa myös Ypäjän ja sen asukkaiden elämää 100 vuoden ajalta.

-Osuuskassa, myöhemmin pankki sekä kylä ja sen ihmiset kehittyivät yhdessä. Se on pienen pitäjän henki, kertoo pankin toimitusjohtaja Kirsi-Marja Hiidensalo.

Historiikki rakentaa myös kokonaiskuvaa pankin kasvusta suomalaisen yhteiskunnan kehityksen rinnalla. Teos avaa lisäksi osuuskassatoiminnan vaiheita Suomessa.

 

Ypäjällä pankin puuttumiseen herättiin historiikin mukaan vuonna 1900, kun kirkon rakentamista suunnitellessa havahduttiin rahoituksen ja lainan hankkimisen vaikeuteen. Laina oli haettava muualta.

Haave eli, kunnes opettaja Heikki J. Mäkitalo laittoi toimeksi ja kutsui isäntiä perustavaan kokoukseen maaliskuussa 1916 Perttulan kansakoululle eli nykyiseen kirjastotaloon.

Ensimmäisten toimintavuosien lainat käytettiin asuntoihin ja tuotantohyödykkeisiin: vuonna 1917 ypäjäläinen maanviljelijä lainasi 1 500 markkaa lehmän ostoon ja monttööri 8 000 markkaa asunnon ostoon.

Pienestä kyläkassasta on kasvanut vuosisadassa pankki, joka ei ole yksin ypäjäläisten.

-Asiakkaista yli puolet on muualta kuin Ypäjältä. He ovat huomanneet, että asiointi ketterän pankin ja sen joustavan henkilökunnan kanssa on helpompaa kuin isomman pankin kanssa. Monella heistä on perhe tai suku täältä, Hiidensalo kertoo.

Omistaja-asiakkaita pankilla oli viime vuonna 1 980. Määrä kasvoi vuodesta 2016 runsaalla sadalla.

 

Historiikki tarjoaa ypäjäläisille ja Ypäjää tunteville kiintoisaa luettavaa, ja makeaa antia ovat myös muistelut.

Pitkäaikainen (1960-81) toimitusjohtaja Oiva Jaakkola oli muistellut kesäkuussa 2015 pankkiaikojaan Hietamäelle näin: ”Rahasta oli alkuaikoina jatkuva puute. Mielihyvää tuotti asiakkaan auttaminen raha-asioissa yhteistyössä hyvän henkilökunnan ja hallinnon kanssa.”

Yli 30-vuotisen uran pankissa tehnyt konttoripäällikkö Pekka Moisander taas kertoo 1970-luvun vilkkaista eläkkeenmaksupäivistä: ”Pankissa oli ruuhkaa heti avaamisen jälkeen, kun asiakkaat tulivat merkitsemään eläkkeet kirjalleen. Osa vanhemmista asiakkaista oletti, että korko lähtee kasvamaan vasta, kun se on merkitty kirjaan. Joku pelkäsi, että eläke palautetaan, jollei sitä merkitä heti kirjaan.”

 

Aineiston kokoamisessa oli haasteita, koska osa arkistosta tuhoutui entisen pankkikiinteistön vesivahingon vuoksi. Esimerkiksi pankin toimintakertomuksia on säilynyt tutkittavaksi vain vuodesta 1960 lähtien.

-Vesi tuhosi juuri sitä vanhinta arkistoa. Hietamäki on tehnyt melkoisen työn etsiessään tietoa vanhoista sanomalehdistä ja muista historiallisista lähteistä, Hiidensalo kertoo.

Niiden ja pankin omien arkistojen lisäksi Hietamäki on hyödyntänyt omia kokoelmiaan ja Ypäjän Kotiseutuyhdistyksen arkistoja.

Ypäjän Osuuspankki sata vuotta – Kyläkassasta kaikkien pankki 1917–2017 on painettu Sälekarin kirjapainossa. Kirjasta on otettu 400 kappaleen painos, jota pankki jakaa omistaja-asiakasperheille. FL

 

Uusimmat

Näkoislehti

29.9.2020

Fingerpori

comic