Lounais-Häme

160 lasta vailla tukiperhettä

 

Kanta-Hämeessä odottaa nyt 162 lasta itselleen sopivaa tukiperhettä.

Tukiperhettä odottavien lasten määrä on kasvanut tuntuvasti vajaan puolentoista vuoden aikana. Sosiaalihuoltolain uudistus vuonna 2014 antoi lapsille oikeuden tukiperheeseen myös ennaltaehkäisevästi. Aiemmin sen saattoi saada vain lastensuojelulain perusteella.

Perhehoitoyksikkö Kanervan johtava sosiaalityöntekijä Eija Luodes toteaa, että lakiuudistuksen tuoma muutos oli suuri.

-Lainmuutos ei kuitenkaan yksin selitä kasvua, myös perheiden olosuhteet ovat koventuneet, hän huomauttaa.

Tilanne on Luodeksen mukaan vastaava valtakunnallisesti. Sen sijaan sijais- ja kriisiperheitä on maakunnassa löytynyt tarpeen mukaan.

-Tosin kouluikäisten ja murrosikäisten kanssa perheen löytyminen voi kestää, koska perhettä etsitään usein saman kunnan alueelta koulusyiden vuoksi, Luodes lisää.

Perhehoitoyksikkö Kanerva tuottaa lastensuojelun perhehoidon palveluita avo- ja sijaishuoltoon maakunnallisesti.

Perhehoitoyksikkö Kanervassa ovat mukana Forssan, Hattulan, Hausjärven, Humppilan, Hämeenlinnan, Janakkalan, Jokioisten, Lopen, Riihimäen, Tammelan ja Ypäjän kunnat.

Yksikkö vastaa mukana olevien kuntien sijais-, tuki- ja kriisiperheiden rekrytoinnista, valmennuksesta, tuesta ja täydennyskoulutuksesta.

Valmennusta järjestetään myös sukulaissijaisvanhemmille.

Perhehoidosta kiinnostuneita perheitä etsitään Luodeksen mukaan koko ajan. Perheen sopivuus selvitetään haastatteluin ja kotikäynnein. Sopiva perhe etsitään nimenomaan lapsen tarpeiden pohjalta.

-Tärkeintä on halu auttaa lapsia. Etsimme ihan tavallisia hämäläisiä perheitä. Koulutusjaksoja tukiperheille järjestään muutaman kuukauden välein.

Seuraava koulutus järjestetään loka-marraskuussa, ja Luodes sanoo, että siihen ehtisi vielä uusia perheitä mukaan.

Kanerva etsii kunnan hakemuksesta lapselle sopivan sijais-, tuki- tai kriisiperheen. Perhehoitoyksikön työntekijät osallistuvat lapsen sijoitusprosessiin ja perhehoitajan intensiiviseen tukeen noin vuoden ajan.

Vastuu sijoitetun lapsen asioista on sijoittajakunnalla. Perhehoitoyksiköstä nimetään vastuutyöntekijä perhehoitajalle.

Myös perhehoitaja saa tukea. Luodes ja vastaava ohjaaja Päivi Tolvanen toteavat, että nopein yhteys syntyy puhelimitse.

-Lisäksi järjestämme koulutusta pari kertaa vuodeksi ja tuemme työnohjausryhmillä ja yksilötyönohjauksella. Perhehoitajat saavat myös ryhmämuotoista tukea ja kokeneen perhehoitajan vertaistueksi, he toteavat.

Tukena ovat myös kuntien sosiaalityöntekijät.

Kanta-Hämeen perhehoitajia kokoontui viime viikonvaihteessa perhekunnittain Tammelan Eerikkilään.

-Sitä perheet ovat toivoneet – tapaamisia muiden samanlaisten perheiden kanssa, Luodes ja Tolvanen lisäävät. FL

 

 

Lapsen tarpeesta
Tukiperhe tarjoaa lapselle aikuisen hoivaa ja huolenpitoa. Perheelle laaditaan yhteinen suunnitelma, jossa määritellään tuen tarve, kesto ja tavoitteet sekä sovitaan yhteistyökäytännöt. Tuki suunnitellaan kunkin lapsen tarpeiden mukaisesti. Useimmiten lapsi viettää tukiperheessä yhden viikonlopun kuukaudessa, joskus pidemmänkin jakson.Sijaisperheeksi sopii koti, jonka kaikki jäsenet ovat valmiita ottamaan sijoitetun lapsen tasavertaiseksi perheenjäsenekseen. Normaalin elämän lisäksi arkeen kuului usein lapsen tuki- ja terapiapalveluja sekä yhteistyötä ja yhteydenpitoa viranomaisten ja lapsen biologisen suvun ja muiden läheisten kanssa.

Uusimmat

Fingerpori

comic