Lounais-Häme Forssa

Muistatko pusulenkin metsässä? - 1980-luvulla kukoistanut Iso-Hunnari oli laskettelukeskusten piskuinen edelläkävijä

Iso-Hunnarin laskettelukeskus Forssassa eli kulta-aikojaan 1980-luvun loppupuolella, mutta toiminta jatkui keskeytyksettä lähes vuosituhannen vaihteeseen asti.
Erkki Tervomaa pukeutui 1980-luvun lasketteluvarusteisiin ja kipusi Iso-Hunnarin rinteeseen muistelemaan forssalaisen laskettelukeskuksen kulta-aikoja. Kuva: Lassi Puhtimäki
Erkki Tervomaa pukeutui 1980-luvun lasketteluvarusteisiin ja kipusi Iso-Hunnarin rinteeseen muistelemaan forssalaisen laskettelukeskuksen kulta-aikoja. Kuva: Lassi Puhtimäki

18. joulukuuta 1985 oli harvinainen päivä Forssalle. Tuolloin nimittäin kaupunki pääsi aukeaman juttuun Iltalehdessä, ja vieläpä positiivisessa hengessä.

Tai tarkemmin sanottuna kaupunkiin saman vuoden itsenäisyyspäivänä avattu Iso-Hunnarin laskettelukeskus, jonka perustivat edesmennyt laulaja, etenkin Karma-yhtyeestä tuohon aikaan hyvinkin tunnettu forssalainen Timo Tervomaa ja muun muassa Forssan Palloseuran toiminnasta tutuksi tullut Kyösti Leino. Mukaan otettiin myös Timon veli Erkki Tervomaa.

Itse laskettelurinteet tuskin olisivat Iltalehteä paikalle saaneet, olihan mäellä korkeuseroa vain 50 metriä ja kolmella rinteellä pituutta 250–350 metriä. Kuten Erkki Tervomaa toteaa, Pohjois-Suomen isojen laskettelukeskusten rinteiden korkeuserot olivat suuremmat kuin Iso-Hunnarin pituus.

Rinteet nimettiin keskuksen omistajien mukaan. Yksi oli Egon, toinen Tinkarella ja kolmas Köpsähdys. Oli vielä neljäskin laskumahdollisuus, metsälenkki, jossa ei ollut valoja.

– Se oli pusulenkki, joka mahdollisti kuhertelun. Väitän, että moni vieläkin voimassa oleva liitto on solmittu siellä, Erkki Tervomaa nauraa.

Iltalehden paikalle houkuttelivat ennen kaikkea lukuisat tuon ajan kuuluisat julkkikset, jotka olivat tulleet korkkaamaan uutta laskettelurinnettä. Paikalla oli esimerkiksi Bogart Company, joka heitti laskettelun yhteydessä Ressu Redfordin johdolla rinnekeikan. Laskettelemassa nähtiin myös muun muassa Matti Esko, Satu Pentikäinen, Hantta Krause, Jyrki Hämäläinen, Eini ja tietenkin kaupungin oma tyttö, Timon tytär Jonna, joka oli pari vuotta aiemmin tehnyt läpimurtonsa Syksyn Sävel -ohjelmassa Mintulla ja Villellä.

Erkki Tervomaa uskoo, että Hunnarilla voisi edelleen olla liiketoiminnallista potentiaalia.

ME-mies laski avauslaskun

Iso-Hunnari saatiin laskettelukuntoon varsin ripeällä aikataululla. Kesällä alkoi metsän raivaus rinteestä, ja jo joulukuussa siis lasketeltiin. Kyösti Leino oli ennen tuota lasketellut pohjoisessa, ja hän toimi mäkimestarina vastaten työnjohdosta. Samalla Leino vastasi mäkien hoidosta, koneiden kunnossapidosta ja opetti ohessa laskettelijoita. Mestarin tittelillä esiintyi Erkki, jolla oli urheiluvälineliike Team Service, forssalaisittain Teeässä Forssan keskustassa ja toinen samanlainen Helsingissä.

Seremoniamestarina toimi Timo, joka mittavilla suhteillaan houkutteli Iso-Hunnarille ja Forssaan kovia nimiä Suomen viihdehuipulta.

Virallisesti Forssan mutkamäki avattiin siis itsenäisyyspäivänä 1985. Avauslaskun suoritti nopeuslaskun ME-mies Kalevi ”Häkä” Häkkinen. Myös kaupungin napamiehiä ja -naisia nähtiin laskemassa Sirkka-Liisa Anttilan johdolla, tyyli oli vapaa.

– Olin luvannut, että mäestä lasketaan itsenäisyyspäivänä, vaikka todennäköisyys tälle oli 20 prosentin luokkaa. Meillä oli kyllä käytössä lumitykki, mutta lumen tekemiseen tarvittiin pakkasta, eivätkä ne talvet siihen aikaan sen kummempia olleet kuin nykyään. Kaikki sujui kuitenkin avajaispäivänä hyvin, Tervomaa muistelee.

Tervomaa uskoo, että Iso-Hunnari oli 1980-luvulla monen nuoren ihannetyöpaikka. Erkin näkemyksen vahvistaa hänen poikansa Rami Tervomaa, joka teki laskettelukeskuksessa monenlaisia töitä ennen kuin se myytiin.

– Kyllä se oli kautta aikojen hienoin työpaikkani. Puhallettiin yhteen hiileen, ja henki oli sellainen, ettei se tuntunut työnteolta, vaan oli elämäntapa. Meillä oli sama suunta ja sama sydän, vietimme yhdessä aikaa vapaallakin. Saimme olla tekemisissä ihmisten kanssa, ja heistä 95 prosenttia oli hyvällä tuulella, nykyisin Forssan Isännöinti ja Kiinteistönvälitys oy:n yrittäjänä toimiva Tervomaa muistelee.

Iso-Hunnarin rinteisiin jonotettiin niin yöllä kuin päivällä. Kuva: lehtileike
Iso-Hunnarin rinteisiin jonotettiin niin yöllä kuin päivällä. Kuva: lehtileike

Rivitaloja laskettelukeskuksen kylkeen

Kun vauhtiin päästiin, niin kolmikon ideasaavi vaikutti pohjattomalta. Valtavan suosion saivat perjantaisin järjestetyt yölaskut, joihin tuli väkeä bussilasteittain Turun seutua myöden. Paikalliset nuoret ja vanhemmatkin löysivät Iso-Hunnarin. Kaikki eivät välttämättä lasketelleet, vaan Vieremään tultiin myös viettämään aikaa ja tapaamaan ystäviä.

– Iso-Hunnarista tuli nuorison kohtauspaikka. Parhaimmillaan mäessä laski noin tuhat henkeä. Se oli aika kova määrä sen kokoiseen mäkeen. Hakalan Vesa joskus kysyi minulta, mitä te olette tehneet, kun torilla ei ole enää kukaan. Ennen Iso-Hunnaria tori oli ollut nuorten kokoontumispaikka, Tervomaa sanoo.

Suosio oli niin kova, että kaksi paikallista pankkia taisteli kovasti siitä, kumpi saa olla pääsponsori.

– Kävin viikon välein kysymässä tarjouksia Osuuspankista ja Säästöpankista. Lopulta Osuuspankista ilmoitettiin, että kuule Eki, me nokitamme joka tapauksessa kilpailijan tarjouksen. Olisin voinut vielä vedättää pankkeja, mutta näin ei käynyt.

Kumpikin pankki perusti oman lasketteluklubinsa, mikä osaltaan oli vaikuttamassa Iso-Hunnarin suureen suosioon. Merkittävää yhteistyötä tehtiin myös Cumuluksen kanssa, missä vietettiin usein railakkaita after ski -tapahtumia.

– Louhelon rakennusliike rakensi Vieremään rivitaloja osin Iso-Hunnarin takia. Martti Louhelo ymmärsi, että alueella on muutakin merkitystä kaupungille. Teetimme kauppaopistolla markkinatutkimuksen siitä, mihin Forssaan tulevat vieraat käyttävät rahaa. Ykkösenä olivat huoltoasemat, sitten tulivat ruokakaupat, ravintolapalvelut ja Iso-Hunnari. Me olimme se vetovoimatekijä, mutta meihin käytettiin rahoista 10–15 prosenttia, Tervomaa kertoo.

– Nykyäänhän laskettelukeskukset ovat huvikeskuksia. Voi sanoa, että me olimme edelläkävijä tällä saralla, Tervomaa jatkaa.

Golfkenttäkin suunnitelmissa

Ja kun vauhtiin oli päästy, niin todellakin annettiin mennä. Iso-Hunnarista haluttiin ympärivuotinen matkailukeskus. Kunnianhimoisena tavoitteena oli rakentaa laskettelurinteiden läheisyyteen 18-reikäinen golfkenttä, josta puolet sopi kilpailijoille ja puolet harrastajille. Kolmikko maksoi kaikkiaan neljä kenttäsuunnitelmaa, arkkitehtiä roudattiin Ruotsia myöden.

Forssan kaupunki oli jo periaatteessa hyväksynyt suunnitelmat, mutta sitten jotkut keksivät, ettei pohjavesialueelle voi rakentaa muun muassa haitallisten kasvintorjunta-aineiden takia golfkenttää. Muutama vuosi myöhemmin Suomen golfliiton laskelmat kumosivat nämä uhkakuvat, mutta Iso-Hunnari ei ollut enää kolmikon omistuksessa.

– Iso-Hunnari oli loppuun asti meidän omistuksessa taloudellisesti kunnossa. Meillä oli tulossa Vanha Talli Urjalaan, ja minulla oli liikaa velkaa pankille Helsingin Teeässästä. Myimme Iso-Hunnarin 12. kesäkuuta 1990 helsinkiläiselle sijoitusyhtiö Rainbow Invest oy:lle, jonka omisti Veli-Matti Majamäki. Yhden talven hän pyöritti laskettelukeskusta, mutta hän osti alueen golfkentän, ei laskettelukeskuksen takia, ja laskettelutoiminta lopahti sitten nopeasti, Erkki Tervomaa muistelee. FL

Huumejengi vandalisoi Iso-Hunnarin aluetta systemaattisesti vuosituhannen vaihteessa, minkä seurauksena alue hiljeni. Kuva: Tapio Tuomela
Huumejengi vandalisoi Iso-Hunnarin aluetta systemaattisesti vuosituhannen vaihteessa, minkä seurauksena alue hiljeni. Kuva: Tapio Tuomela

Toimintaa vuodesta 1985 vuoteen 1998

Kesällä 1985 kolmikko Timo ja Erkki Tervomaa sekä Kyösti Leino aloittavat Iso-Hunnarin laskettelukeskuksen rakennustyöt. Heikki Varha oli alusta asti mukana muun muassa mäkihoitajan ominaisuudessa.

Avajaiset pidetään 6.12.1985. Avauslaskun suoritti nopeuslaskun ME-mies Kalevi ”Häkä” Häkkinen.

16.12.1985 Iso-Hunnarilla järjestettiin musiikkialan julkkisten johdolla epävirallinen avajaistapahtuma. Paikalla olivat muun muassa Matti Esko, Satu Pentikäinen, Eini ja Jyrki Hämäläinen. Iltalehti teki tapahtumasta aukeaman jutun.

Iso-Hunnarilla toimi myös Forssan Freestyleseura, jota veti Arvo Paukkunen ja hiihtokoulu Kuukkeli, johon vetäjäksi tuli Himokselta Hannu Peltomaa, joka myöhemmin työskenteli Fokor oy:n toimitusjohtajana. Laskettelunopettajina toimivat muun muassa Leino, Varha, Rami Tervomaa, Marko Kallonen ja Erkki Salama, joka toimi myös Lounais-Hämeen Slalomseuran johtotehtävissä. Iso-Hunnarin kahvilan nimi oli Monotovi.

Suuren suosion saaneet yölaskut aloitettiin vuonna 1987.

Golfkenttä haaveissa

Forssan Lehti uutisoi, että vuosien 1987–88 aikana peltoalueelle suunnitellaan golfkenttä. Lautakuntien valmisteltavaksi tulevat myös matkailuvaunualueen ja luontopolun rakentaminen vuokra-alueen läheisyyteen.

12.6.1990 Tervomaat ja Leino myivät Iso-Hunnarin osakekannan helsinkiläiselle sijoitusyhtiö Rainbow Invest oy:lle, jonka omisti Veli-Matti Majamäki. Hänen tarkoituksenaan oli rakentaa alueelle golfkenttä.

Suunnitelmat eivät toteutuneet ja sijoitusyhtiö pyöritti laskettelutoimintaa yhden talven, kunnes omistus siirtyi Osuuspankille.

Muun muassa forssalainen Heikki Riikonen pyöritti Iso-Hunnarin toimintaa yhden talven ajan 1990-luvun alussa.

Syksyllä 1993 Varha palasi Kalpalinnasta Iso-Hunnarin yrittäjäksi yhdessä Heikki Yli-Kahrakuusen ja Timo Tervomaan kanssa. Tervomaa jättäytyi pois toiminnasta kahden vuoden kuluttua. Varha ja Yli-Kahrakuusi jatkoivat toimintaa kevääseen 1997 asti.

Talven 1997–98 toimintaa pyöritti Tapani Saarikumpu.

Tämän jälkeen alueelle suunniteltiin satupuistoa, mutta se ei koskaan toteutunut.

Vuonna 2000 Esa Puustisen oli tarkoitus tehdä alueelle ympärivuotista toimintaa, mutta pankki oli ehtinyt antaa lumitykin puoli-ilmaiseksi Tammelan Ryskeen käyttöön ja myydä hiihtohissit Muuramen laskettelukeskukseen: Kun samaan aikaan Iso-Hunnarin rakennukset kokivat systemaattista ilkivaltaa, Puustinen luopui hankkeesta ja näin Iso-Hunnari hiljeni.

Uusimmat

Näkoislehti

5.6.2020

Fingerpori

comic