Lounais-Häme Tammela

21 neliöön mahtuu kaikki tarvittava – Jenni Siraisen minikoti Tammelassa on täydellisen terveellinen

Jenni Sirainen rakensi 20 000 eurolla kemikaalivapaan kodin. Talossa on ratkaisuja, jotka toimisivat myös isommissa rakennuksissa.
Jenni Siraisen koti on kompakti, toimiva ja kaiken lisäksi viihtyisä. Susikoti on esteetön koti sisäilmasairaalle, missä on vältetty ennen kaikkea liimoja, maaleja, muovia ja haitallisia materiaalipäästöjä. Lara-koira nukkuu korokkeella pesutilaan vievän oven vieressä. Kuva: Lassi Puhtimäki
Jenni Siraisen koti on kompakti, toimiva ja kaiken lisäksi viihtyisä. Susikoti on esteetön koti sisäilmasairaalle, missä on vältetty ennen kaikkea liimoja, maaleja, muovia ja haitallisia materiaalipäästöjä. Lara-koira nukkuu korokkeella pesutilaan vievän oven vieressä. Kuva: Lassi Puhtimäki

Haapapaneloidussa talossa asuu onnellinen kolmikko. Jenni Sirainen, Sami Horttanainen ja Lara-koira jakavat 21 neliön asunnon ja mahtuvat hyvin.

Vain 21 neliötä. Äkkisilmäyksellä tila näyttää suuremmalta. Tilan tuntua luo makuuhuoneena toimiva parviosasto ja korotettu lattiataso, jonka alla on tilaa tavaroille.

– Enemmän täällä on säilytystilaa kuin Helsingin vuokrayksiössä, Sirainen toteaa.

Ennen kaikkea talossa on terveellinen ilma. Siraisen oli pakko keksiä ratkaisu terveelliseen asumiseen, jotta hän voisi elää jälleen tervettä elämää.

Terveestä vuodepotilaaksi

Elettiin vuoden 2017 joulukuuta. Jenni Sirainen nukkui ikkunat auki Helsingin yksiössään. Ikkunat oli pidettävä auki, jotta huoneilma pysyisi edes jotakuinkin siedettävänä.

– Siinä vaiheessa ajattelin, että näin ei voi jatkua. Löysin tinyhome-videon Youtubesta, ja aloin laatia suunnitelmaa ruutupaperille.

Muutamaa vuotta aikaisemmin Sirainen oli täysin terve. Hän käytti hajuvesiä, peseytyi tavallisilla pesuaineilla ja voi hyvin. Käänne tapahtui syksyllä 2015 vuokra-asunnossa, jossa paljastui homevaurio.

Sirainen lähti lopulta evakkoon äitinsä luokse, mutta kierre jatkui ja paheni seuraavassa asunnossa. Homealtistus eteni kemikaaliyliherkkyydeksi, jonka laukaisi ilmeisesti muovimatosta ja sen liimoista haihtuneet materiaalipäästöt.

Terveys romahti täysin ja sitä myöten arkielämä. Pahimmillaan Sirainen oli täysin voimaton vuodepotilas ja pienikin kemikaaliärsyke laukaisi rajut oireet.

– Olen kuntouttanut itseäni ruokavalion ja altisteettoman ympäristön avulla. Tänä kesänä vointini kesti jopa ystävän hääjuhlan. Se oli minulle suuri juttu.

Lue lisää: Tuoksuttomuus on kohteliaisuutta.

Minikoti on myös mobiilikoti, sillä se siirtyy paikasta toiseen traktorin trailerilla. Kuva: Lassi Puhtimäki
Minikoti on myös mobiilikoti, sillä se siirtyy paikasta toiseen traktorin trailerilla. Kuva: Lassi Puhtimäki

Koti 20 000 eurolla

Sirainen suunnitteli Susikodiksi nimeämänsä talon itse. Piirustukset viimeisteli ja tarkastutti avopuolison rakennusalalla toimiva isä.

– Aikalailla tästä tuli oman visioni mukainen. Talo tehtiin materiaalit edellä, mutta kodista tuli myös viihtyisä, Sirainen toteaa lokoisasta riipputuolista.

Talon hinnaksi muodostui noin 20 000 euroa, mikä koostui lähes täysin materiaaleista. Työstä ei tarvinnut maksaa, sillä talo nousi Siraisen, Horttanaisen ja tämän isän voimin.

Talolle löytyi paikka Lohjalta, Alhovuoren leirintäalueelta. Talosta haluttiin siirrettävä, joten se rakennettiin traktoritrailerin päälle leirintäalueella.

Työt aloitettiin kesällä 2018, ja rakentajat nukkuivat yönsä teltassa tulevan talonsa vieressä. Sisätiloihin he pääsivät helmikuussa 2019, kun parviosasto valmistui.

Eristevalinta onnistui

Susikoti on kemikaaliesteetön talo eli se on rakennettu mahdollisimman luonnollisista materiaaleista. Ulkovuori on lehtikuusta.

– Lehtikuusi valittiin, koska siinä on paras lahonkestävyys ilman käsittelyä.

Lehtikuusen sisäpuolella on kemikaaliton tuulensuojalevy, eristeenä toimii kotimainen hamppu ja höyrysulku on tehty perinnepahvista.

– Hamppu oli loistava valinta. Pitää kesällä lämmön ulkopuolella ja talvella sisäpuolella, Sirainen kehuu.

Lue lisää: Forssan seudusta kuituhampun keskus.

Sisäpanelointi on puhtautensa vuoksi haapaa, ja haapa luo vaaleutensa ansiosta raikkaan ilmeen sisätiloihin.

Haapa tuo kotiin valoisaa kuulautta ja helmiäisen sävyjä. Parven reunalista on tuppeensahattua haapaa. Kuva: Lassi Puhtimäki
Haapa tuo kotiin valoisaa kuulautta ja helmiäisen sävyjä. Parven reunalista on tuppeensahattua haapaa. Kuva: Lassi Puhtimäki

Haapaa on käytetty Suomessa lähinnä saunatiloissa, mutta Susikodin perusteella “tulitikkupuu” toimii loistavasti myös yleismateriaalina.

Talon seiniä ei ole maalattu tai lakattu, mutta koivulankkulattiat on käsitelty itse valmistetulla karnauba- ja mehiläisvahan seoksella.

– Paljonhan täällä on vielä kesken. Käyttövesijohtoa ei ole vedetty, mutta pärjäämme, kun voimme peseytyä naapurissa.

Käyttövesi on tarkoitus saada pääosin sadevedestä. Juomavesi kannetaan siis jatkossakin sisälle.

Pesutila toimii tällä hetkellä rakennustarvikkeiden varastona, mutta biovessa on käytössä. Helppohoitoisen vessan pissa-astia tyhjennetään yleensä kolmen päivän välein, bioastia noin kerran kuukaudessa.

Lohjalta Tammelaan

Sirainen ja Horttanainen siirrättivät talonsa syyskuussa Tammelan Riihivalkamaan, Loimunallen eli Joni Hernbergin pihapiiriin.

– Aloitin syksyllä erä- ja luonto-opaskoulutuksen Eerikkilässä. Kysäisin Loimunallelta harjoittelupaikkaa ja siinä samassa tuli puheeksi, löytyisikö Tammelasta paikkaa asunnolle.

– Reilu kuukausi ja talo oli täällä. Meillä synkkaa Loimunallen kanssa todella hyvin, hänestä on tullut hyvä ystävä ja meillä on yhteistyösuunnitelmia, Sirainen kertoo.

Lue lisää: Loimunalle luo hyviä hetkiä.

Ensimmäiseltä ammatiltaan Sirainen oli lastentarhanopettaja. Ennen eräopasopintoja hän opetti esikoululaisia ulkotiloissa, mutta päätyi pitkälti kemikaaliyliherkkyyden vuoksi vaihtamaan alaa.

– Toivottavasti saan jatkossa elannon luonnosta. Haluaisin työlläni auttaa myös muita löytämään hyvinvointia luonnosta.

Sähkölasku hymyilyttää

Sirainen on tykästynyt Tammelaan asuinpaikkana.

– En tiennyt, että täällä on näin mahtava luonto, Sirainen sanoo ja toivoo, että Tammelan luontokuntabrändi tuo mukanaan paljon hyvää.

Jenni Siraisella on taas syytä hymyyn: puhdas sisäilma on palauttanut terveyden ja toimintakyvyn. KUVA: Lassi Puhtimäki

– Kunnanjohtajan kanssa puhuimme jo ekologisten minikotien mahdollisuuksista.

Ekologisuus leimaa Siraisen elämää yhä vahvemmin. Siirtyminen vähäisten huonekalujen aikaan oli sikäli helppoa, koska Sirainen oli hävittänyt vanhat, saastuneet huonekalunsa.

– Olen muutoinkin minimalismin ystävä. Täällä on kaikki tarpeellinen.

– Miksi kahden ihmisen pitäisi asua 200 neliön omakotitalossa, kun 20 neliötäkin riittää? Lämmityskustannukset jäävät todella pieniksi.

Jatkossa sähkölasku pienenee entisestään, kun Susitalon katolle asennetaan aurinkopaneelit. FL

Lisää tietoa Jennin minikodista voi lukea www.susikoti.fi.

Minikodin ulkoseinät ovat kestävyydestä tunnettua lehtikuusta. Talo on rakennettu siten, että rakenteet pääsevät hengittämään. Kuva: Lassi Puhtimäki
Minikodin ulkoseinät ovat kestävyydestä tunnettua lehtikuusta. Talo on rakennettu siten, että rakenteet pääsevät hengittämään. Kuva: Lassi Puhtimäki

Fingerpori

comic

Uusimmat