Lounais-Häme Jokioinen

25 vuotta kasvinjalostusta – Toimitusjohtaja Äijälä: “Boreal on hyvässä iskussa”

Boreal on kehittänyt 25 vuoden ajan lajikkeita, jotka soveltuvat viljeltäväksi pohjoisissa oloissa. Ilmastonmuutos kiihdyttää jalostukseen kohdistuvia odotuksia.
– Hyvännäköinen leidi, Borealin toimitusjohtaja Markku Äijälä letkauttaa. Leidi on Borealin jalostama Etelä-Suomen kasvuolosuhteisiin soveltuva kevätvehnä. Jalostusjohtaja Merja Veteläinen näkee viljan pian tuleentuvan. Borealilla on Suomessa kymmeniätuhansia koeruutuja, joissa testataan jalostusmateriaalin menestymistä erilaisissa olosuhteissa. Kuva: Lassi Puhtimäki
– Hyvännäköinen leidi, Borealin toimitusjohtaja Markku Äijälä letkauttaa. Leidi on Borealin jalostama Etelä-Suomen kasvuolosuhteisiin soveltuva kevätvehnä. Jalostusjohtaja Merja Veteläinen näkee viljan pian tuleentuvan. Borealilla on Suomessa kymmeniätuhansia koeruutuja, joissa testataan jalostusmateriaalin menestymistä erilaisissa olosuhteissa. Kuva: Lassi Puhtimäki

Kasvinjalostus on niin pitkällistä työtä, että toimitusjohtaja Markku Äijälä naurahtaa Borealin saavuttaman 25 vuoden etapin olevan yritykselle kuin “neljännesvuosiraportti”.

Risteyttämisestä siihen, kun kasvilajike saadaan markkinoille, kuluu vuosikymmen.

– Tarvitaan monenlaisia tiloja, työvälineitä ja henkilöstön osaamista. Ensimmäiset tuotot ovat 10 vuoden päässä.

Boreal on maailman pohjoisin kasvinjalostaja ja markkinajohtaja Suomessa. Vientiä rajoittaa se, ettei vastaavia viljelyoloja ole juuri muualla.

– Ruotsin viljelyalasta 90 prosenttia on Tukholman eteläpuolella Suomea etelämpänä.

 

Kansainvälisessäkin vertailussa Boreal on Äijälän mukaan nyt “hyvässä iskussa”.

Jalostusohjelmissa on tällä hetkellä 12 kasvilajia.

– Laaja valikoima mahdollistaa viljelijöille monipuolisen viljelykierron. Ei tarvitse keskittyä monokulttuuriin.

Viime vuosina Boreal on panostanut valkuaiskasvien, härkäpavun ja peltoherneen, jalostukseen.

Luitko tämän: Kasvivalkuaista voisi hyödyntää paljon enemmän

Kasvilajikkeet ovat Äijän mukaan parantuneet valtavasti neljännesvuosisadassa. Viljalajikkeiden satotaso on noussut, korrenlujuus vahvistunut ja jyvät suurentuneet.

– Uudet lajikkeet saattavat tuottaa satoa jopa tuhat kiloa enemmän hehtaarilta.

Jalostustyötä tehdään tiiviissä yhteistyössä siemenkaupan, viljelijöiden ja sadon käyttäjien kanssa.

– Rehuteollisuudellekaan ei enää kelpaa huonolaatuinen vilja.

Kiinnostuneet pääsivät tutustumaan jalostustyöhön avoimissa ovissa. Biotekniikasta vastaava Outi Manninen kertoi Borealilla olevan nykyisin käytössä työvälineitä, joilla voidaan katsoa suoraan kasvien dna-perimään.

Ilmastonmuutos kiihdyttää kasvinjalostukseen kohdistuvia odotuksia ja toiveita.

– Kuivuuden-, rankkasateiden- ja taudinkestävyyden kaltaisiin ominaisuuksiin täytyy kiinnittää huomiota, jotta lajikkeet pärjäävät.

Jalostusjohtaja Merja Veteläinen tiivistää jalostustyön perusidean pysyneen kautta aikain samana: jalostuksessa tehdään tuotekehitystä, jossa tuote ovat lajikkeet.

Työkalut sen sijaan ovat muuttuneet ja tehostuneet.

Boreal käyttää jalostuksessa nykyisin muun muassa genomivalintaa, joka mahdollistaa tarkkojen valintojen tekemisen kasvin perimän perusteella.

Geenimuokkausmenetelmien laaja-alaista käyttöä Euroopassa EU-lainsäädäntö ei vielä salli.

– Geenieditointi on kiinnostava uusi mahdollisuus sellaisten ominaisuuksien jalostamisessa, joita ohjaa yksi tai muutama geeni, Veteläinen kertoo.

 

Tulevaisuudessa keskusteltaneen myös uusien lajien ottamisesta jalostusohjelmaan.

– Ilmasto muuttuu niin hitaasti, että maissi on ajankohtainen aikaisintaan vuosisadan puolivälin jälkeen, Äijälä uskoo. FL

 

Lue myös: Boreal pysyttelee eturintamassa

Boreal Kasvinjalostus oy

Kasvinjalostuksella on Suomessa 115-vuotinen historia. Vuodesta 1994 lähtien kasvinjalostusta on tehty Borealin nimissä.

Toimi alkuun valtion liiketoimintayhtiönä. Vuonna 2000 Borealista tuli osakeyhtiö, jonka pääomistaja on Suomen valtio.

Jalostaja tuottaa kasveihin perinnöllistä muuntelua, valitsee jatkoon parhaat jälkeläiset ja testaa lajikkeita nähdäkseen, miten kasvit käyttäytyvät viljelyksessä.

On tuonut markkinoille

145jalostettua lajiketta 18 kasvilajista.

Vuosittain yli miljoona hehtaaria Suomen viljelyalasta viljellään Borealin jalostamilla lajikkeilla.

Tutkimuskäytössä 50 000 koeruutua 10 paikkakunnalla.

Työllistää 70 henkilöä Jokioisilla.

Uusimmat