Lounais-Häme Tammela

64 000 sanaa Tammelasta – valokuvanäyttely jakaa tietoa kunnan alkuvaiheista

Jos kuvat 150-vuotiaan kunnan historiasta osaisivat puhua, mitä ne kertoisivat?
Tammelan kunnanvaltuusto vuonna 1914. Kyseessä saattoi olla viimeinen kunnanvaltuusto ennen Forssan kauppalan eroa Tammelasta, koska valtuuston kauden pituudesta ei ole täyttä varmuutta. -Kuva on otettu Forssan Kerholan nurkalla, missä kokoukset pidettiin silloin, Päivi Paija kertoo. KUVAT: Tapio Tuomela

– Yksi hyvä kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Pitäisi siis kirjoittaa yli 60 000 sanaa, jolla voisi kuvata kaikkia niitä asioita, jotka nyt täällä nähdään kuvina.

Kunnanjohtajana, kansanedustajana ja ministerinä toiminut Martti Pura avasi yhteensä 64 valokuvaa sisältävän näyttelyn. Näyttelyyn on koottu vanhoja kuvia 150-vuotiaan Tammelan alkutaipaleelta.

– Toivomme, että kuvien keruuta jatketaan ja tuleville sukupolville jää tietoa niistä ja teksteistä, millainen kotiseutumme on.

Vitriineistä löytyy muitakin kuin kuvia. Siellä on esimerkiksi viljanäytteitä Suomen teollisuusnäyttelystä Kaivopuistosta vuodelta 1876.

Näyttelyssä voi katsoa myös pienen elokuvan, jonka koululaiset tekivät viime vuonna Tammelan koulujen 150-vuotisesta historiasta.

 

Kunnantalolla pidettiin aiemmin tilaisuus, jossa kuka vain sai tuoda omia Tammelaan liittyviä vanhoja valokuviaan näyttelyyn.

– Muutama kuva Warburtonin haudasta 1890-luvulta lähetettiin jopa Itävallasta asti. Kuvasta näkee pitkälle sen, millainen Tammelan keskusta on ollut melkein 150 vuotta sitten, kertoo näyttelyä koonnut Tammelan vapaa-aikasihteeri Päivi Paija.

Paija antoi erityiskiitokset ja kukituksen näyttelyssä avustamisesta Pekka Heikkilälle. Heikkilä teki myös kehykset näyttelyn kuviin.

– Pekka teki työnsä asiantuntemuksella, ja hänellä on paljon kontakteja ja kiinnostusta historiaan. Olemme tehneet aika monta näyttelyä yhdessä, Paija lisää.

 

Seinillä seisovat historialliset valokuvat muun muassa Tammelan ensimmäisestä kunnanesimiehestä K. K. M. Grönlundista sekä kunnallislautakunnan esimies ja asioitsija Axel Wilhelm Wahrenista.

Kirkkoherra A. E. Granfelt puolestaan pisti ensi kertaa kunnan hallinnon alkuun pitäjänkokouksella vuonna 1865.

– Hän halusi, että kunta ja seurakunta eroavat toisistaan, että kunta hoitaa tiettyjä asioita ja seurakunta hengellistä puolta.

Vanha koulutodistus vitriinissä todistaa, että jako ei aivan heti toteutunut. Kunnan päättävissä elimissä oli alkuun seurakunnan johtajia, sitten Mustialan johtajia ja opettajia ja vasta viimeisenä oman kunnan opettajia.

– Todistuksesta nähdään, että vaikka kunta oli olemassa ja koulu kunnan alaisuudessa, niin seurakunta oli kuitenkin vielä johdossa.

Tammelan vapaa-aikasihteeri Päivi Paija ja Pekka Heikkilä kokosivat yhdessä valokuvanäyttelyn kunnantalon aulaan. 

Vastasyntynyttä Tammelaa lähdettiin aluksi rakentamaan tekemällä kouluja, vanhainkoteja ja muita eri toimiin tarvittavia rakennuksia. Asioille oli omat toimikuntansa, jotka toimivat nykyisten lautakuntien tapaan.

Kunnanvaltuusto perustettiin lain velvoittamana vasta vuonna 1909 ja vuonna 1923 Forssa eriytyi Tammelasta omaksi kauppalakseen. Syy oli, että kaupungin ja maaseudun ristiriita oli ollut forssalaisten ja tammelalaisten kokoontumisissa aina läsnä.

– Tammelan maatilalliset halusivat pitää kokoukset lauantaina aamupäivällä, jolloin tehtaan työväki oli töissä. Varmaan jotain kiusantekoakin siinä oli, Paija miettii.

Toinen mielenkiintoinen seikka vuodelta 1923 on, että silloin kunnanvaltuusto sai vuoden ajaksi sen ensimmäisen naisjäsenen Emma Nummelan. Seuraavia saatiin kuitenkin odottaa 1970-luvulle asti.

– Tammela oli ajatusmaailmaltaan vanhoillinen, Heikkilä kertoo syyksi.

Vuonna 1966 Helsingin Sanomien toimittaja kävi paikan päällä tutkimassa Tammelan kunnanvaltuuston toimintaa, koska kautta Pohjoismaiden pieni maaseutukunta oli tullut kuuluisaksi siitä, että sen kunnanvaltuuston jäseninä oli pelkkiä miehiä.

– Varmaan silloin vielä ajateltiin, että naisen paikka on kotona, Paija lisää.

 

Myöhempinä vuosikymmeninä kunnan erikoisuutena olivat tammelalaisten valitus-, kantelu ja kyselymenettelyt, joista oli muodostunut laaja ja monimutkainen ennakkotapausten luettelo.

– Vitsaillaan, että Tammelan kunta piti yllä lääninhallitusta, koska täältä oli aina jotain valituksia päätöksistä menossa sinne. Lääninhallituksessa jouduttiin käsittelemään valituksia niin paljon, että täystyöllisyys siellä oli taattu, Paija nauraa.

Vapaa-aikasihteeri näkee kuitenkin kuntansa niin, että ihmiset ovat halunneet aina pitää siellä puolensa ja vaikuttaa asioihin.

– Onkohan Tammela sitä vieläkin, kun näistä kouluasioista on tehty valituksia. Perinne jatkuu, Paija vitsailee.

Nykyään vaikuttamiseen on tosin keksitty kuntalaisaloite. FL

Uusimmat