– Missä mammat on?, Markku Länninki huutelee tottuneesti pihaton laidalla.
Pian aitauksen reunan yli kurottelee monta uteliasta lehmää hamuten ruokintaämpäriä. Pihaton ympäristö on Länningille tuttu, sillä hän on syntynyt, kasvanut ja isännöinyt samalla maatilalla. Jo varhaisessa vaiheessa hän joutui kantamaan vastuun tilan hoidosta isän sairastuttua.
– Perheen ainoana poikana minulla ei ollut muuta uramahdollisuutta kuin maanviljelijäksi ryhtyminen. Jonkun oli pidettävä huolta maatilasta. Olin tehnyt maataloustöitä jo lapsesta asti, joten ne eivät olleet isännän saappaisiin astuessani mitenkään vieraita, Länninki muistelee.
Isännyyden myötä Länninki lähti hakemaan oppia Jokioisten maamieskoulusta vuonna 1972. Sillä tiellä hän on edelleen. Vuosien saatossa tila on laajentunut ja saanut maatalousyhtymän muodon Länningin pojan Akun tullessa mukaan yritykseen. Tällä hetkellä pihatoissa elelee yli 200 lehmää ja sonnia. Pääasiassa tila on keskittynyt jalostuseläimien tuottamiseen.
– Olen edelleen tiiviisti mukana tilan sykkeessä. Aamut alkavat tilan töiden jaolla työporukan kesken. Päivä kuluu erilaisia maataloustöitä tehden. Eläkkeen aika ei ole vielä, vaan joka päivä tie vie takaisin Länninkiin, 70-vuotias maanviljelijä kuvailee.
Elämä maatalouden ympärillä vaatii myös vastapainoa. Sitä Länninki lähti hakemaan 1980-luvulla forssalaisesta kunnallispolitiikasta. Häntä pyydettiin mukaan keskustan ehdokaslistalle ja vuonna 1989 hänet valittiin kaupunginvaltuustoon. Siitä alkoi yli 20 vuotta kestänyt ura kunnallisen päätöksenteon parissa.
Viime kuntavaaleissa Länninki päätti luopua kaikista luottamustehtävistään.
– Forssan seudun tulevaisuus on riippuvainen koko seutukunnan välillä vallitsevasta yhteisymmärryksestä ja halusta puhaltaa yhteen hiileen. Forssa ei saa käyttää ylivaltaa, vaan kaikkia alueen kuntia on kuunneltava herkällä korvalla, maanviljelysneuvos muistuttaa.
Kunnallispolitiikan lisäksi Länninki toimi pitkään lukuisissa maatalousalan edunvalvonnan sekä Lounaismaan Osuuspankin toimielimissä. Vuonna 2011 MTK-Hämeen pitkäaikaiselle puheenjohtajalle myönnettiin maatalousneuvoksen arvonimi. Länninki katsoo, että suomalaisen ruoantuotannon tulevaisuus näyttää valoisalta.
– Maatalouden ongelmat ovat pääasiassa globaaleja. Suomen etuna ovat puhtaassa maaperässä tuotetut puhtaat tuotteet. Kyllä suomalainen talonpoika selviää aina, hän pohtii.
Luottamustoimien jäätyä taakse, virkeällä 70-vuotiaalla on ollut aikaa lempiharrastukselleen metsästykselle. Lisäksi iloa arkeen tuovat kymmenen lastenlasta. Länningin yhtenä haaveena onkin, että tila aikanaan siirtyi jollekin heistä.
– Haluan opettaa lapsenlapseni kunnioittamaan työtä ja rehellisyyttä. Jos ne arvot periytyvät sukupolvelta toiselle, myös talonpoikaisuus on vakaalla pohjalla, Länninki päättää. FL
Korjattu 7.2.2019 klo 16:07:
Länninki on maanviljelysneuvos, ei maatalousneuvos.
