Lounais-Häme Tammela

Aarnioiden kesämökki on nähnyt edellisessä elämässään maailmansodat, sisällissodan ja majoittanut venäläisiä sotilaita

Harvalla rakennuksella on niin vaiherikas historia kuin Lasse ja Tuula Aarnion kesämökillä.
Lasse ja Tuula Aarnio ostivat kesäasunnon vuonna 2000. Aiempi omistaja oli ostanut työväentalon huutokaupassa vuonna 1971, joka muunsi rakennuksen kesäasunnoksi.

100 vuotta sitten Portaan Mäkikylällä maisema ja ilmapiiri olivat varsin erilaisia. Tammelan Portaan kylän työväenyhdistyksen rakentama työväentalo majoitti tammikuussa 1918 kymmeniä venäläissotilaita, joita oli saapunut kylään neljä vuotta aikaisemmin ensimmäisen maailmansodan alkaessa.

Venäläisten linnoitusjoukot olivat suorittaneet Kellarimäen harjulla kenttälinnoitustöitä, joiden jälkiä on edelleen mahdollista löytää harjumaastosta. Kenttälinnoituksilla Venäjä halusi turvata Pietaria lännestä tulevalta saksalaisten hyökkäykseltä. Porras oli linnoituslinjassa strategisesti tärkeällä paikalla, koska sen kautta kulki eteläisen Suomen tärkeä väylä, Härkätie.

Venäläiset olivat vuokranneet työväentalon tukikohdakseen 4,5 vuoden ajaksi ja joukot lähtivät Portaasta lopulta rauhanomaisesti ennen kuin sisällissota ehti levitä Portaaseen samana keväänä. Venäläisten lähtöä yritettiin nopeuttaa neuvotteluilla, joita kävi työväenyhdistyksen pitkäaikainen puheenjohtaja Oskari Väre. Väre valittiin myöhemmin vuonna 1919 Suomen ensimmäisissä eduskuntavaaleissa kansanedustajaksi ja oli näin Tammelan ensimmäinen kansanedustaja.

Loppuvuosi meni sotiessa ja sodan jälkimainingeissa. 15 Portaan työväenyhdistyksen jäsentä kaatui tai ammuttiin sinä vuonna ja toiminta oli keskeytettynä maaliskuusta 1918 aina vuoden 1919 kesäkuuhun saakka.

100 vuotta myöhemmin entisen työväentalon kohdalla seisoo kesämökki, jossa asustaa venäläissotilaiden sijaan kesäasukkaat Lasse ja Tuula Aarnio. Huutokaupassa vuonna 1971 myyty työväentalo muutettiin uuden omistajansa toimesta kesäasunnoksi ja rakennuksesta purettiin noin kolme neljäsosaa. Vanhasta rakennuksesta on jäljellä enää 1930–1940 -luvulla rakennettu näyttämöosa.

Lasse Aarnio hankki kesämökin vuonna 2000.

– Talo on tosi hyvässä kunnossa eikä talolle ole tehty meidän aikana juuri muuta kuin katto korjattu ja sivulle rakennettu pieni kuisti, Lasse Aarnio kertoo.

Talosta löytää merkkejä sen historiasta. Kuistin lattialankut ovat peräisin työväentalon juhlasalista ja pinnan kulumista huomaa, että lankkujen päällä on joskus tanssittu.

– Pöytäkirjoista ilmeni, että tanssilattiaa olisi tervattu, mikä on aika erikoisen kuuloista, Portaan työväenyhdistyksen historiaa tutkinut Lasse Aarnio naurahtaa.

Aarniot eivät aluksi tienneet rakennuksesta muuta kuin, että talo oli toiminut joskus aiemmin työväentalona. Vasta muihin kyläläisiin tutustumisen jälkeen kesämökin todellinen historia alkoi selvitä. Myös yllätysvieraat paljastivat lisää paikan merkittävyydestä.

– Kun ostimme tämän vuonna 2000, niin tässä kävi pari kertaa pariskuntia pyörähtämässä, jotka kertoivat tavanneensa täällä järjestetyissä tansseissa. Se siis tarkoittaa, että toimintaa on ollut vielä 50–60-luvulla, Lasse Aarnio sanoo.

Portaan kylän työväenyhdistys perustettiin vuonna 1906 ja yhdistys rakensi Mäkikylään työväentalonsa vuonna 1908. Lasse Aarnio on tutkinut muun muassa yhdistyksen johtokunnan kokouspöytäkirjoja sekä yleisten kokousten pöytäkirjoja, joita rustattiin tunnollisesti perustamisvuodesta lähtien. Ainoastaan sisällissodan jälkeen pöytäkirjoissa on pidempi tauko.

– Tauko saattaa johtua ihan vain siitä, ettei yhdistyksen annettu toimia sodan jälkeen. Tauon jälkeen toiminta oli myös selvästi laimeampaa eikä ollut innostusta eikä varmaan uskallustakaan toimia. Yhdistys itsekin valitteli jäsenten vähäistä määrää.

Sodanjälkeisestä toiminnasta voi löytää kuitenkin merkkejä muun muassa lehti-ilmoituksista. Rakennusta myös vuokrattiin yhdistyksen ulkopuolisille.

– 50-luvulla lehdessä oli ilmoitus, jossa haettiin talonmiestä Portaan työväentalolle. Ilmoituksessa mainittiin, että työn luontaisetuina sähköt ja valot, Tuula Aarnio kertoo.

Ennen sisällissotaa työväentalossa riitti toimintaa aina näytelmätoiminnasta juhliin ja jos juhlissa alkoi liikaa rettelöimään, niin pääsi maakellariin, joka toimi kätevästi putkana.

– Eniten on ihmetyttänyt, että talossa pidettiin jumalanpalveluksia. Se ei tunnu äkkiseltään luontevalta, mutta ei kylässä ollut oikein muutakaan vastaavaa tilaa, Lasse Aarnio pohtii.

Lasse Aarnio aloitti työväen arkistojen tutkimisen keväällä ja on ehtinyt tutkimaan pöytäkirjoja vuoteen 1929 asti.

– Aion tutkia arkistoja vielä, mutta en usko, että materiaalia riittää ihan vuoteen 1970 asti, jolloin talo huutokaupattiin, Lasse Aarnio miettii. FL

Seuraavalla sivulla on autenttinen viesti vuodelta 1919, jonka Lasse Aarnio löysi työväen arkistosta. Kertomus kuvaa sodan kauhuja ja tuskaa hävinneen osapuolen keskuudessa.

Portaan kylän työväenyhdistys

Tammelan Portaan kylän työväenyhdistys perustettiin vuonna 1906.

Työväenyhdistys vuokrasi rakennuspaikan Mäkikylästä ja rakensi siihen itselleen vuonna 1908 Portaan työväentalon.

Yhdistyksen pitkäaikaisena puheenjohtajana on toiminut muun muassa Oskari Väre, joka oli Tammelan ensimmäinen kansanedustaja.

Ensimmäisen maailmansodan aikana yhdistyksen toimintaa vaikeuttivat venäläisten linnoitustyöt, jolloin Portaan työväentalo otettiin linnoitusjoukkojen päämajaksi.

Työväentalossa majaili venäläisiä sotilaita vielä tammikuussa 1918.

Kun omaa työväentaloa ei voinut käyttää, yhdistyksen kokoukset pidettiin jäsenten kotona.

Yhdistyksen toiminta oli keskeytettynä vuoden 1918 maaliskuusta vuoden 1919 kesäkuuhun asti.

Sisällissodassa menehtyi yhteensä 15 yhdistyksen jäsentä.

Yhdistys sai työväentalon jälleen takaisin käyttöönsä kesäkuussa 1919, jolloin toiminta jatkui, mutta hiipui vähitellen.

Sotien jälkeen työväentaloon rakennettiin näyttämö sekä tanssilattiat.

Työväentalo myytiin huutokaupassa vuonna 1971 ja talo muunnettiin kesäasunnoksi.

Uusimmat

Näkoislehti

3.8.2020

Fingerpori

comic