Lounais-Häme

Aivovamma ei ole älyvamma

Somerolainen Mari Kuusinen sai aivovamman aivotulehduksen seurauksena. Forssalaiset Pirjo Salli ja Jukka Vähämäki sekä tammelalaiset Tiina Åhlman ja Heidi Syrjälä ovat saaneet aivovamman onnettomuuden seurauksena.

-Aivovamma mielletään helposti mielisairaudeksi, mutta se ei ole älyvamma, kerran kuussa Ystävän Kammarilla Forssassa kokoontuvaa aivovammatoimintaryhmää vetävä Åhlman muistuttaa.

-Se ei näy ulospäin, Salli lisää.

Viisikko on hyvä esimerkki siitä, että aivovamma voi osua kenen tahansa kohdalle. Aivovammaliiton mukaan aivovamman saa vuosittain arviolta 15000–20000 suomalaista ja sen jälkitilan oireita on vähintään 100000 henkilöllä. Aivovammoja syntyy eniten putoamisten ja kaatumisten seurauksena, liikenneonnettomuuksissa, pahoinpitelyissä tai vapaa-ajan tapaturmissa.

 

Aivovamman aiheuttamat ongelmat arjessa riippuvat tietysti vamman vakavuudesta. Sen kanssa elävät ihmiset kärsivät samanlaisista ongelmista kuin vammattomatkin ihmiset, eli esimerkiksi väsymyksestä. Aivovamman saaneella oireet ilmenevät hurjasti ärhäkimpinä.

-Yhdessä vuorokaudessa väsymystä ei pysty nukkumaan pois, eikä toisaalta liian väsyneenä pysty nukkumaan. Harmittaa, kun ei pysty elämään normaalia elämää, Åhlman sanoo.

-Joka päivä on saatava kauneusunet, eikä jaksa käydä töissä. Etenkin alkuvaiheessa vamman jälkeen oireet ja ongelmat korostuvat, kun ei tarkkaan tiedä, mitä vammaan oireisiin kuuluu, Syrjälä lisää ja kertoo vapaaehtoistyön muun muassa SPR:ssä ja urheiluseura Tammelan Ryskeessä toimivan kannustimena arjessa.

-Moni kysyy, että mikä sinua väsyttää. Elämä väsyttää, mutta sitä ei jaksa selittää. Täällä ryhmässä ei tarvitse selitellä, Salli toteaa.

 

Väsymyksen lisäksi tyypillisiä oireita ovat muun muassa muistin häiriöt, aloitekyvyn heikkeneminen, toiminnan ja ajattelun hidastuminen, sanojen löytämisen vaikeus, tunteiden ja käyttäytymisen hallinnan vaikeudet sekä erilaiset fyysiset oireet kuten päänsärky, epilepsia ja erilaiset halvausoireet. Ja väsyneenä kaikki nämä oireet pahenevat.

-Kotona pitää laittaa muistilappuja, että muistaa hoitaa asiat, Salli kertoo.

Aivovamman myötä ihmiseltä voi kadota myös maku- tai hajuaisti. Myös tuntoaisti saattaa heikentyä. Joistakin voi tulla myös aggressiivisia.

-Ylimääräiset äänet aiheuttavat stressiä, Kuusinen paljastaa.

Aivovamman saaneet ovat kaikesta huolimatta usein hyvin puheliasta porukkaa. Sitä tuntuu olevan myös Forssassa kokoontuva porukka ainakin omiensa joukossa, jossa Syrjälän mukaan puhutaan samaa kieltä.

Åhlmanilla on puheliaisuuteen selitys valmiina.

-Siihen vaikuttanee se, että monelta puuttuu suodattimia, joita terveiltä ihmisiltä löytyy. Eli monet aivovammaiset sanovat ja tekevät asioita aivan niin kuin ajattelevat, tai eivät ajattele, mitä sanovat. Eivät välttämättä ehdi olemaan hienotunteisia.

 

Syrjälä vammautui 20 vuotta sitten, mutta kertoo kuntoutuvansa vieläkin henkisesti. Tapaturmavakuutus on auttanut taloudellisesti ja lääkäreiltäkin hän on saanut kiitettävästi apua, mutta aina näin ei ole.

Aivovammojen seuraukset ovat nousseet viime viikkoina jälleen vahvasti esille ex-jääkiekkoilija Tommi Kovasen kirjan Kuolemanlaakso myötä. Siinä Kovanen kertoo olleensa kaikkien oireiden ja tapahtumien seurauksena niin pohjalla, että yritti itsemurhaa.

Kovanen ei siinä onnistunut – kiitos läheisen ystävänsä. Toisilta teko on onnistunut.

-Moni aivovamman saanut on päätynyt perheen, läheiset ja rahansa menettäneenä itsemurhaan, Åhlman toteaa. FL

 

 

 

Uusimmat