Onnettomuustietoinstituutti OTI on julkaissut tiedot Suomessa tapahtuneista liikennevahingoista vuonna 2017.
Ne kertovat muun muassa, että jos liikennevahinkouhrien määrä suhteutetaan kunnan asukaslukuun, oli liikennevahinkoriski toissa vuonna korkein Akaassa. Kun esimerkiksi Helsingissä liikennevahinkoja tapahtui 17 kappaletta tuhatta asukasta kohden, oli vastaava luku Akaassa 31.
OPI:n kuntalistaus sisältään ainoastaan kunnat, joissa vahinkoja tapahtui yli 250. Esimerkiksi Hattula ja Janakkala eivät mahdu riskikuntien top 75:een.
Kanta-Hämeessä vuonna 2017 liikennevahinkoja tapahtui 2 598 kappaletta, mikä on vain 2,7 prosenttia koko valtakunnan vahingoista.
Perinteisen vuositaulukon lisäksi instituutti lanseerasi maanantaina Liikennevahinkoportti-palvelun. Palvelussa voi tarkastella liikennevahinkoja useista näkökulmista ja tehdä vaikka kuntakohtaisia hakuja.
Hakukriteerejä voivat olla esimerkiksi sattumiskunta, kuljettajan ikä, tapahtumapaikka ja ajo-olosuhteet.
– Aineisto on kansallisesti ja kansainvälisesti ainutlaatuinen, sanoo OTI:n liikenneturvallisuuspäällikkö Esa Räty tiedotteessa.
Koska OTI kerää tiedot liikennevakuutusyhtiöiltä, on tietomäärä suurin mahdollinen.
Rädyn mukaan liikennevahinkoporttia on helppo hyödyntää esimerkiksi tutkimuksissa ja liikenneturvallisuustyössä.
– Merkittäväksi käyttäjäryhmäksi nousevat varmasti myös kunnat, sillä liikennevahinkotilasto hyväksyttiin kuntien hyvinvointikertomuksissa käytettäväksi aineistoksi.
OTI:n vuositilaston mukaan vuonna 2017 liikenteessä vammautui lievästi 22 824 ja vaikeasti 294 ihmistä.
Kuolleitten lukumäärä oli 135. Kuolleista kuljettajia oli 96, matkustajia 26 ja muita 13.
Henkilövahinkoja kärsittiin 24,5 prosentissa onnettomuuksista. Henkilövahinkojen osuus on pysynyt korkeana, mutta jos niiden kehitystä katsotaan kymmenen vuoden ajalta, ovat sekä kuolleiden että vakavasti vammautuneiden määrät pienentyneet selvästi.
Henkilökorvaukseen johti yhteensä yli 17 900 vahinko, joista muut-ryhmän jälkeen yleisimpiä vahinkotyyppejä olivat suistumiset (3398) ja peräänajot (3249). Kevyen liikenteen henkilövahinkoja korvattiin 1557.
Kun kyseessä ei ollut henkilökorvaus, oli vahinko todennäköisimmin pieleen mennyt peruutus. Peruutusvahinkojen määrä on vaihdellut viime vuosina 29 000 ja 32 000 välillä. Ne muodostavat kaikista vahingoista noin kolmanneksen.
Vuonna 2017 maksettiin korvauksia yhteensä 94 969 liikennevahingosta. Edellisvuodesta vahingot vähenivät noin viisi prosenttia. Vahinkomäärä on myös viisi prosenttia kymmenen vuoden keskiarvoa pienempi.
Jos liikennevahinkoja tutkitaan vahinkotyypeittäin, suhteellisesti eniten ne vähenivät kohtaamisonnettomuuksissa (-11%) sekä moottoriajoneuvojen ja jalankulkijoiden tai pyöräilijöiden välisissä onnettomuuksissa (-7%).
Ainoana onnettomuustyyppinä kasvua edellisvuoteen verrattuna oli suistumisonnettomuuksien määrässä (+3%).
Varmin tapa välttyä liikennevahingolta on pysytellä pois pysäköintialueilta. Vuonna 2017 niillä tapahtui 41 640 törmäystä, mikä on 44 prosenttia kaikista vahingoista.
Kuukausista eniten vahinkoja tapahtui tammikuussa, mutta eniten henkilövahinkoja ne aiheuttivat kesä- ja syyskuukausien aikana.
Viikonpäivistä eniten onnettomuuksia tapahtui perjantaina ja vähiten sunnuntaina. Ajankohdallisesti ne painottuivat puolipäivän ja iltapäivän tunteihin. FL
Tietoa liikennevahingoista
Onnettomuustietoinstituutti OTI on julkaissut sähköisen Liikennevahinkoportti-palvelun, joka sisältää 10 viimeisen vuoden aikana liikennevakuutuksesta korvatut omaisuus- ja henkilövahingot.
Tietoja on yhteensä lähes miljoonasta liikennevahingosta.
Tiedot perustuvat vakuutusyhtiöiden toimittamiin tietoihin, joista OTI on kehittänyt palvelunsa.
Liikennevahinkoportti on avoin ja maksuton palvelu, johon ei tarvitse käyttäjätunnusta.
Palvelu on osoitteessa www.oti.fi/liikennevahinkoportti.
OTI tekee työtä ennaltaehkäistäkseen liikenneonnettomuuksia Suomessa ja koordinoi liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien toimintaa.
Instituutti toimii erillisenä yksikkönä Liikennevakuutuskeskuksessa.
