Lounais-Häme Tammela

Alijäämä jäytää Tammelan taloutta

Tammelan ensi vuoden budjetti uhkaa painua reilusti miinukselle. Kunnajohtaja Kalle Larsson kaipaa vahvaa taloussuunnitelmaa menotalouden hillitsemiseksi ja 0-tuloksen saavuttamiseksi viimeistään 2021. Aikaa odottelulle ei enää ole.
Tammelan kunnanjohtaja Kalle Larsson kaipaa Tammelaan monivuotista talousohjelmaa alijäämäkierteen katkaisuun.

Kunnanjohtaja Kalle Larsson katselee ensi vuoden talousarvioehdotuksen tuloslukuja huolestuneena. Tällä hetkellä ehdotus on miinuksella reippaasti yli 1,7 miljoonaa euroa.

Mikäli alijäämä haluttaisiin kattaa veronkorotuksella, tulisi ensi vuonna tuloveroprosenttia nostaa nykyisestä 20,25:stä peräti 22,25 prosenttiyksikköön. Korotusesitystä ei ensi vuoden talousraamiin kuitenkaan sisälly. Rakenteelliseen alijäämään pitäisi päästä käsiksi, sillä pitkittyessään talouden oikaiseminen kestävälle pohjalle tulee aina vain vaikeammaksi.

Larsson arvioi, että kunta tulee sulattamaan taseessaan olevan noin 7 miljoonan euron ylijäämän muutamassa vuodessa noin puoleen. Tuijottaminen pelkkään ylijäämään ei Larssonin mukaan ole taloudenpidon kannalta ainut asia, jota pitäisi seurata. Ylijäämää on vain kunnan talouteen liittyvä taseluku, ei riihikuivaa rahaa.

Talouden mittarina pitäisi Larssonin mielestä käyttää kassan vahvuutta. Nykyisellään Tammelan kunnan kassassa löytyvät rahat vain 2–3 päivän tarpeisiin, kun kestävä kuntatalous edellyttäisi 10–15 päivän kassaa.

– Kyllä me elämme kädestä suuhun. Rakenteellisia muutoksia tarvitaan palveluverkossa. Emme voi luottaa siihen, että verotulojen kasvu meidät aina pelastaa, Larsson huomauttaa.

Vuoden 2017 tilinpäätös kääntyi kunnasta riippumattomista tekijöistä plussan puolelle.

– Viime vuoden tilinpäätöksen pelasti verotulojen ennakoitua parempi kertymä ja sote-palveluiden ennakoitua vähäisempi käyttö. Sama ei todennäköisesti toistu tänä vuonna eikä lähivuosina. Nykyisen väestörakenteen vallitessa on vaikea uskoa, että valtionosuudet kasvaisivat, Larsson sanoo.

Kunnanjohtaja kertoo ottavansa mielenkiinnolla valtion marraskuun verotilityksiä.

Larsson kertoo, ettei keväällä valmistuneeseen talouden tasapainottamispaketin hyväksymiseen löytynyt riittävästi poliittista kannatusta. Ohjelmasta ei ole toteutunut kuin osittainen kouluverkkouudistus. Taloussäätöjen tavoitteisiin kuului myös 40 henkilötyövuoden vähennys ja varhaiskasvatuksen palveluverkon uudistus. Kunnanhallitus käynnisti lokakuussa varhaiskasvatuksen palveluverkkouudistuksen.

Larsson esittää vuoteen 2021 ulottuvaa ohjelmaa, jolla kunnan talous saadaan oikaistua vähintään 0-tulokseen.

– Jos ratkaisuja ei haeta nyt, kurottava summa vain kasvaa. Tarvitsemme suunnitelman, johon päättäjät, toimialat ja niiden henkilöstö voivat sitoutua, Larsson sanoo.

Ensi vuonna Tammelan sote-menot ovat kasvamassa jopa 800 000 euroa. Kaikkiaan palveluiden ostoon Tammela on käyttämässä ensi vuonna yli 21 miljoonaa euroa. Kunnan palveluksessa on noin 260 henkilöä.

Myös kunnan henkilöstömenot ovat keskeinen kuluerä. Valtakunnallisten palkkaratkaisujen myötä henkilöstömenot kasvavat vuosien 2018 ja 2019 aikana 350 000–400 000 eurolla, yhteensä yli 10 miljoonaan euroon.

Kuntatalouden oikaisussa kuntalaisia tulee kohdella tasapuolisesti ja kunnan elinvoimaa on rakennettava kokonaisuutena. Kunnan avustuspolitiikkaa on Larssonin mukaan rakennettava huomioiden esimerkiksi kylien tarpeet.

– Yksityistieavustukset ovat tarpeellisia ja samalla sellaisia, joita voidaan harkita osittain leikattavaksi esimerkiksi kolmen vuoden määräajaksi. Tämän jälkeen ne voisi palauttaa nykyiselle tasolle, Larsson sanoo.

Yksityistieavustuksiin kunta on käyttänyt vuositasolla vajaat 100 000 euroa. Myös vesiosuuskuntien toimintaa on tuettava. Vaarana on se, että ilman yli 100 000 euron tukea ne valuvat kunnan syliin vastuineen ja velkoineen. FL

Uusimmat

Näkoislehti

1.10.2020

Fingerpori

comic