Lounais-Häme

Älykoti oppii asukkaansa tavat

Kun Heli Hietanen lähtee aamulla kotoa, hän on turvallisilla mielin. Kotiin jälkiasennettu älykotijärjestelmä vahtii, että talossa on kaikki hyvin. Halikossa asuva Hietanen on Lounean kehittämän Älykodin ensimmäinen yksityiskotiasiakas.

-Kiinnostus älykotiin lähti tarpeesta. Elän sellaista kahden paikkakunnan elämää. Olen aika paljon pois kotoa ja talo on paljon tyhjillään. Halusin suojata sitä jotenkin, Lounean talousosastolla työskentelevä Hietanen sanoo.

Lounean älykoti-konseptia on kehitetty pari vuotta, ja nyt se on valmis markkinoille.

-Kuulin, että tällainen on kehitteillä, ja odotin pitkään, että saan systeemin kotiini, Hiltunen sanoo.

Taustalla on vuosien kehitystyö ja usea testikoti. Sillä ollaan suurien asioiden, esineiden internetin ja digitalisaation äärellä.

Sillä älykodissa laitteet osaavat kommunikoida keskenään ja säätää itse toimintaansa suhteessa asukkaan tekemisiin. Taustalla oleva tekoäly mahdollistaa sen, että järjestelmä myös oppii.

Älykoti säätää lämpötiloja ja valoja, valvoo kodin turvallisuutta ja reagoi vaikkapa tulipaloon. Se seuraa ympäristöä ja opettelee asukkaan tapoja muun muassa sensorien ja älypuhelimen avulla.

Systeemin taustalla pyörii iso määrä kodista sekä muualta kerättyä dataa.

-Suurin osa siitä, mitä älykoti tekee, tapahtuu huomaamatta. Älykodin tulee tietää, että meiltä jäi jotain tekemättä ja parhaimmassa tapauksessa tehdä se puolestamme, älykoti-projektin projektipäällikkö Timo Toivonen sanoo.

Älykoti huomaa, jos talo on tyhjä ja kiharrin päällä ja sammuttaa sen.

Hiltusen kodissa kaikki tämä näkyy kahtena kämmenen kokoisena laitteena, liiketunnistimina sekä turvakamerana. Toinen kämmenenkokoinen laite on koko systeemin keskusyksikkö, toinen ohjaa valoja.

Systeemi oppii päättelemään asukkaan päivärutiinin ja alkaa ohjata kotia sen pohjalta. Parhaimmillaan energiaa säästyy neljäsosa.

Aiemmin esineiden internet, eli keskenään tai verkon yli kommunikoivat laitteet, on saanut kritiikkiä siitä, että käyttäjä on joutunut hallinnoimaan useita eri yhteensopimattomia sovelluksia. Myös tietoturva huolettaa monia.

Lounealla pyritään vastaamaan tähän. Älykotia käytetään puhelimelle ladattavan sovelluksen avulla ja tietoturva on ykkösasia.

-Erityisesti asukkaiden kotoa kerättävän tiedon suojaaminen on tärkeää, Toivonen sanoo.

Hietanen on omaan älykotiinsa tyytyväinen.

-Olin alkuun vähän skeptinen, mutta nyt yllättynyt siitä, miten helppoa käyttö on ja miten nopeasti systeemi oppi tapani, hän sanoo.

-Markkinoitten kypsyminen on vienyt aikaa, ja vieläkin olemme pioneereja tässä hommassa. Kiinnostusta on ollut yllättävän paljon, henkilöasiakaspuolen johtaja Ari Ringborg kertoo.

Ringborg näkee digitalisaatiossa laajoja liiketoimintamahdollisuuksia.

-On mielenkiintoista, että konservatiivisenakin pidetty Lounea on lähtenyt nyt kehityksen kärkihankkeisiin. Meidän etujamme on valmis infra, kuten asiakaspalveluverkosto, joka toimii 24h, hän sanoo.

Ringborg näkee suuria mahdollisuuksia vanhustenhoidon puolella, jossa Lounealla on jo OmaSeniori palvelu. Senioreille tekoälyä käytetään enemmän ennaltaehkäisevästi. Havaittua käytöstä verrataan tietokantaan, ja systeemi huomaa poikkeamat. Jos ikäihminen ei palaa yölliseltä wc-reissulta, lähtee automaattinen hälytys.

Älykoteja ja esineiden internetiä tutkinut ohjelmistosuunnittelija, IoT-asiantuntija Joel Helin näkee, että digitalisaatio on tulossa vahvasti yksityiskoteihin. Erityisesti isot rakennusfirmat ovat heränneet älykotien mahdollisuuksiin.

-Uudet asunnot tulevat sisältämään entistä enemmän älykästä huomaamatonta informaatioteknologiaa. Meneillään on myös erilaisia älykkäiden kaupunginosien aluehankkeita, esimerkiksi Jyväskylän Kangas-hanke, Helin sanoo.

Helin uskoo älykotien palvelullistamiseen. Se on asiakkaalle edullista ja helppoa.

-Siinä älykotiratkaisut myydään palveluna eli kuukausimaksulla, jolloin kustannukset ovat kohtuullisia ja käyttöönotto ja hallinta hoidetaan yrityksen kautta. Palvelun toimittaja vastaa laitteistosta, hän sanoo.

Haastetta älykotien kehitykseen tuo Helinin mukaan turvallisuus, yksityisyydensuoja sekä laitekaaos.

-Hakkerit voivat teoriassa murtautua älykotijärjestelmiin. Tietoturvallisuus ja yksityisyys ovatkin olennaisia. Monet laitteet kodeissa ovat jo tällä hetkellä yhteydessä verkkoon ja tulevaisuudessa yhä useammat. Näiden kaikkien hallitseminen on hyvin haastavaa, koska kaikilla laitteilla on erilaiset hallintasovellukset.

-Kokonaisvaltaiset älykotiratkaisut tarjoavat useita eri laitteita ja tunnistimia, joita ohjataan yhdellä hallintasovelluksella. Tämä auttaa käyttäjää huomattavasti älykodin hallinnassa, mutta tällöin on vaikea muuttaa esimerkiksi turvallisuusratkaisua myöhemmin. Ratkaisuna olisi erilaiset avoimen rajapinnan standardisoidut laiteratkaisut, mutta kaupalliset yritykset eivät ole halukkaita kehittämään niitä, Helin sanoo. FL

Uusimmat