Lounais-Häme Janakkala

Amiksen keskeyttänyt Tuukka Yildirim koodasi itselleen suoran paikan yliopistoon – “Some on vaarallinen ja ajanhukkaa”

Kantahämäläinen Tuukka Yildirim koodaa, koska se on hauskaa. Ja koska osaava koodaaja on kuin jumala.
Kupponen teetä ryydittää koodaamista. Tuukka Yildirim löysi kilpakoodauksen pari vuotta sitten. Kuva: Esko Tuovinen
Kupponen teetä ryydittää koodaamista. Tuukka Yildirim löysi kilpakoodauksen pari vuotta sitten. Kuva: Esko Tuovinen

Kanta-Hämeestä Turengista kotoisin oleva Tuukka Yildirim, 18, on yksi Suomen lahjakkaimmista nuorista koodaajista. Eli kunnon tietokonenörtti.

– Joo, en voi kieltää! Yildirim nauraa tarjoillessaan teetä haastattelun aluksi.

Tee on Yildirimin toinen harrastus, mutta hauduttelu häviää tietokoneen ääressä vietetylle ajalle.

Yildirim sijoittui tammikuussa järjestetyssä Datatähti-kilpailun finaalissa kymmenenneksi. Kyseessä on vuosittain nuorille järjestettävä valtakunnallinen kilpakoodaus- eli ohjelmointikilpailu.

Mitä kilpailussa siis tehtiin? Yildirim maistaa teestä ja alkaa selittää.

Tässä vaiheessa on syytä tunnustaa, että jutun toimittaja ja valokuvaaja putosivat kärryiltä noin kolmannen sanan kohdalla. Yildirim puhuu uusien algoritmien suunnittelusta ja toteutuksesta aikaa vastaan. Algoritmeilla kone opetetaan ratkaisemaan tiettyjä ongelmia.

Keskustelukumppaniensa lasittuneen katseen huomatessaan, Yildirim vääntää vielä rautalangasta.

– Jotta ihminen voi pitää dialogia koneen kanssa, pitää luoda looginen algoritmi. Siinä on omat haasteensa, sillä ihmiset eivät ole täysin loogisia, mutta koneelle syötetyn koodin pitää olla täysin virheetöntä. Annetun algoritmin avulla kone ratkaisee sille annettuja tehtäviä.

– Just, niinpä tietysti, toimittaja nielaisee.

– Miten tämä juttu kuvitetaan? valokuvaaja kuiskaa.

Itseoppinut kilpakoodaaja

Kilpakoodaus vaatii matemaattista lahjakkuutta, paineensietokykyä ja tietysti kykyä virheettömään suoritukseen. Laji on kovatasoinen, esimerkiksi Helsingin yliopisto järjestää maksullisia kilpaohjelmointikursseja.

Yildirim on koodauksessa itseoppinut.

– Kuulin kilpakoodaamisesta ensimmäisen kerran enoltani pari vuotta sitten. Veljeni ja isäni ovat myös matemaattisesti lahjakkaita, joten kai tämä on jollain tavalla geeneissä, Yildirim naurahtaa.

Yildirim sanoo, ettei ollut nuorempana kovin kiinnostunut koneista. Tietynlaista taipumusta ehkä oli silti huomattavissa.

– Tein joskus viidennellä luokalla skriptejä, jotka liittyivät pelien hakkerointiin. Se oli ensimmäinen pintaraapaisu.

Pää ei kestänyt ammattikoulussa

Janakkalan lukiota toista vuotta käyvä Yildirim asuu vielä vanhempiensa ja neljän nuoremman sisaruksensa kanssa.

Hän on muita kurssitovereitaan vanhempi, koska kävi vuoden verran ammattikoulua.

– Menin väärälle linjalle, eikä pää kestänyt. Voisi kai sanoa, että olen amitsun drop out.

Jatko-opintoihin pääsystä Yildirimin ei enää tarvitse huolehtia. Datatähdessä pärjääminen toi palkinnoksi suoran paikan suomalaiseen yliopistoon. Tätä ennen Yildirimin pitää kuitenkin kirjoittaa ylioppilaaksi.

– Puntaroin vielä Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston välillä.

“Koodaaja on kuin jumala”

Kun kysyy, mikä koodaamisessa kiehtoo, Yildirimin ilme kirkastuu.

– Kun osaat koodata, olet siinä maailmassa kuin jumala, joka voi tehdä ihan mitä tahansa. Sitä paitsi koodaaminen on mukavaa, hän nauraa.

Pelibisneksessä liikkuu suuret rahat, mutta Yildirim ei ole ainakaan tällä hetkellä innostunut urasta peliteollisuudessa.

– Haluan luoda jotain, joka ratkaisee tosimaailman ongelmia. Pelimaailmassa sinä ohjailet ja sinua ohjaillaan tekemään niitä ratkaisuja, joihin annetaan puitteet.

Datatähti meni penkin alle

Datatähti-kilpailua seurasi karsinta, josta Yildirim pääsi huhtikuun lopussa järjestettävään Itämeren maiden koodauskilpailuun. Kisaan valittiin kustakin kymmenestä osallistujamaasta kuusi henkilöä.

– Siitä kisapaikasta olen todella ylpeä, ja toivon pääseväni vielä suurempiin kansainvälisiin kilpailuihin. Datatähti meni suoraan sanoen vähän penkin alle.

Yildirim uskoo, että tulevaisuuden työura vie hänet varmasti pois Turengista, ja hyvin mahdollisesti ulkomaille.

– Olen kuullut, että aiemmin Datatähdessä menestyneitä on päätynyt töihin esimerkiksi Googlelle. FL

Mikä Datatähti?

Datatähti on peruskoulun ja lukion ohjelmointikilpailu, jonka aiheena on algoritmien suunnittelu ja toteutus.

Kilpailu on järjestetty vuodesta 1991.

Loppukilpailun 10 parasta pääsee suoraan opiskelemaan tekniikkaa ja matemaattis-luonnontieteellisiä aineita useimpiin Suomen yliopistoihin.

Datatähden osallistujista valitaan Suomen joukkueet kansainvälisiin ohjelmointikilpailuihin (BOI ja IOI).

Vuonna 2019 BOI järjestetään Virossa huhti-toukokuussa ja IOI järjestetään Azerbaidžanissa elokuussa.

Datatähden järjestävät Aalto-yliopiston tietotekniikan laitos ja Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitos yhteistyössä MAOL ry:n kanssa.

Uusimmat